Atex-tilojen ilmanvaihto
Heinonen, Elmeri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061418668
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061418668
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Räjähdysvaarallisten- eli Atex-tilojen ilman-vaihdon vaatimuksia ja vaatimuksien tasoisten ilmavirtojen mitoittamisen perusteita. Ilman-vaihtoon ja sen vaatimuksiin tutustuttiin tutkimalla aihetta käsitteleviä lainsäädäntöjä, direk-tiivejä, standardeja sekä aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Tietoa sovellettiin työssä käytössä olleeseen case-esimerkkiin, johon ilmanvaihdon ilmavirran mitoittamista tutkittiin päästöperusteisesti ja vertailtiin ohjeellisen ilmanvaihtokertoimen riittävyyttä asetusten asettamiin vaatimuksiin.
Ohjeellisella ilmanvaihtokertoimella saadaan case-esimerkki tilassa riittävä ilmanvaihto, jolla tilaluokitusta ei jouduta tiukentamaan. Lainsäädännön asettamiin tavoitearvoihin luotettavasti pääsemiseen on kuitenkin hyvä arvioida ilmanvaihdon riittävyys päästöperusteisesti. Tilan ilmantilavuuden sekoittumiseen on suuri merkitys käytettävällä ilmanvaihtojärjestelmällä. Räjähdysvaarallisissa tiloissa päästön laimenemista tulee arvioida tilan tausta-pitoisuuden sekä ilmanvaihdon tuottaman ilmavirran nopeuden perusteella. Sisätiloissa taustapitoisuus on kriittinen tekijä koko tilan laimenemisen laadun arvioimisessa.
Räjähdysvaarallisia tiloja suunniteltaessa ja niiden luokitusta arvioitaessa tulee arvioida tilaa mahdollisesti kuormittavat päästömäärät. Ilmanvaihdon suunnittelussa huomioitavaa on, että koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä saadaan tilan olosuhteita hallittua paremmin kuin pelkällä koneellisella poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Koska päästö ei aina esiinny samansuuruisena, on tiloissa arvioitava tarpeenmukaisen ilmanvaihdon eli mahdollisen tehostusmahdollisuuden tarpeellisuutta. Ilmanvaihdolla ja sen oikealla suunnittelulla onkin suuri rooli kaasuräjähdysvaarallisten tilojen turvallisuuden takaamiseksi.
Ohjeellisella ilmanvaihtokertoimella saadaan case-esimerkki tilassa riittävä ilmanvaihto, jolla tilaluokitusta ei jouduta tiukentamaan. Lainsäädännön asettamiin tavoitearvoihin luotettavasti pääsemiseen on kuitenkin hyvä arvioida ilmanvaihdon riittävyys päästöperusteisesti. Tilan ilmantilavuuden sekoittumiseen on suuri merkitys käytettävällä ilmanvaihtojärjestelmällä. Räjähdysvaarallisissa tiloissa päästön laimenemista tulee arvioida tilan tausta-pitoisuuden sekä ilmanvaihdon tuottaman ilmavirran nopeuden perusteella. Sisätiloissa taustapitoisuus on kriittinen tekijä koko tilan laimenemisen laadun arvioimisessa.
Räjähdysvaarallisia tiloja suunniteltaessa ja niiden luokitusta arvioitaessa tulee arvioida tilaa mahdollisesti kuormittavat päästömäärät. Ilmanvaihdon suunnittelussa huomioitavaa on, että koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä saadaan tilan olosuhteita hallittua paremmin kuin pelkällä koneellisella poistoilmanvaihtojärjestelmällä. Koska päästö ei aina esiinny samansuuruisena, on tiloissa arvioitava tarpeenmukaisen ilmanvaihdon eli mahdollisen tehostusmahdollisuuden tarpeellisuutta. Ilmanvaihdolla ja sen oikealla suunnittelulla onkin suuri rooli kaasuräjähdysvaarallisten tilojen turvallisuuden takaamiseksi.