Kurjensiiven arviointi- ja kuntoutusjakson vaikuttavuus sosiaalisen kuntoutuksen näkökulmasta
Uusitalo, Johanna (2020)
Uusitalo, Johanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218502
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061218502
Tiivistelmä
Ikääntyneiden asuminen omassa kodissa ja tutussa elinympäristössä mahdollisimman pitkään on määritelty Turun kaupungissa yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi korkeaan ikään ehtineiden asukkaiden määrän lisääntyessä. Kotona asuminen nähdään elämänlaatua parantavana asiana, mutta myös osallisuuden ja toimijuuden mahdollistajana. Kunta pyrkii löytämään uusia keinoja tukea ikääntyneiden omassa kodissa asumista ja näiden keinojen osalta arvioidaan koko ajan vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
Turussa Kurjenmäkikoti 1 yläkerran pitkäaikaissairaanhoidon paikkoja on vuodesta2018 lähtien muutettu lyhytaikaista laitoshoitoa tarjoavaksi arviointi- ja kuntoutusyksiköksi, joka jo alkuvaiheessa sai tehtäväkseen keskittyä ikääntyneen sosiaalisten voimavarojen tukemiseen. Sosiaalinen kuntoutus oli henkilökunnalle vieraampi kuin muut kuntoutuksen osa-alueet, joten opinnäytetyön aihe oli luontevaa kytkeä juuri ikääntyneiden sosiaalisten voimavarojen kuntouttamiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut hahmotella Kurjensiipeen soveltuva sosiaalisen kuntoutuksen ja sen vaikuttavuuden määritelmä ja tavoitteena sekä vaikuttavuuden arvioinnin kehittyminen että yksittäisen kuntoutujan kuntoutusjaksosta saaman hyödyn paraneminen.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen tutkimusten valossa fyysisen toimintakyvyn heikentyessä sosiaalisen toimintakyvyn merkitys kasvaa. Aikaisemmilla elintavoilla ja tottumuksilla on merkitystä kodin ulkopuolisten aktiviteettien säilymisessä, mutta myös ikääntynyt henkilö voi kuntoutua ja oppia uutta. Osa vaikuttavasta kuntoutuksesta on opetusta ja ohjausta. Onnistuneen kuntoutusprosessin perusta on kuntoutujan yksilölliseen tilanteeseen tutustuminen esimerkiksikotikäynnin avulla ja sen pohjalta laadittu kuntoutussuunnitelma, jonka tavoitteisiin kuntoutuja itse ja myös hänen läheisensä ovat valmiita sitoutumaan. Osallisuus ja toimijuus ovat merkittävä osa geriatrista kuntoutusprosessia.
Raha ei ole osoittautunut yksiselitteiseksi tavaksi arvioida ikääntyneiden kuntoutuksen vaikuttavuutta, koska kotimaisen tutkimusnäytön mukaan geriatrinen kuntoutus voi nostaa esiin uusia hoidon tarpeita ja siten aiheuttaa jopa sosiaali-ja terveydenhuollon kustannusten kasvua. Myöskään fyysisen toimintakyvyn mittareilla saatu näyttö kuntoutuksen vaikuttavuudesta ei näyttäisi tukevan tavoitetta kotona asumisen pidentymisestä. Enemmän informaatiota kuntoutuksen onnistumisesta ja vaikutuksista elämisen laatuun saadaan kuulemalla ikääntyneiden kuntoutujien ja heidän läheistensä kokemuksia ja yhdistämällä nämä kokemukset käytettävissä olevien mittarien antamiin tuloksiin.
Turussa Kurjenmäkikoti 1 yläkerran pitkäaikaissairaanhoidon paikkoja on vuodesta2018 lähtien muutettu lyhytaikaista laitoshoitoa tarjoavaksi arviointi- ja kuntoutusyksiköksi, joka jo alkuvaiheessa sai tehtäväkseen keskittyä ikääntyneen sosiaalisten voimavarojen tukemiseen. Sosiaalinen kuntoutus oli henkilökunnalle vieraampi kuin muut kuntoutuksen osa-alueet, joten opinnäytetyön aihe oli luontevaa kytkeä juuri ikääntyneiden sosiaalisten voimavarojen kuntouttamiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut hahmotella Kurjensiipeen soveltuva sosiaalisen kuntoutuksen ja sen vaikuttavuuden määritelmä ja tavoitteena sekä vaikuttavuuden arvioinnin kehittyminen että yksittäisen kuntoutujan kuntoutusjaksosta saaman hyödyn paraneminen.
Tässä kirjallisuuskatsauksessa käytettyjen tutkimusten valossa fyysisen toimintakyvyn heikentyessä sosiaalisen toimintakyvyn merkitys kasvaa. Aikaisemmilla elintavoilla ja tottumuksilla on merkitystä kodin ulkopuolisten aktiviteettien säilymisessä, mutta myös ikääntynyt henkilö voi kuntoutua ja oppia uutta. Osa vaikuttavasta kuntoutuksesta on opetusta ja ohjausta. Onnistuneen kuntoutusprosessin perusta on kuntoutujan yksilölliseen tilanteeseen tutustuminen esimerkiksikotikäynnin avulla ja sen pohjalta laadittu kuntoutussuunnitelma, jonka tavoitteisiin kuntoutuja itse ja myös hänen läheisensä ovat valmiita sitoutumaan. Osallisuus ja toimijuus ovat merkittävä osa geriatrista kuntoutusprosessia.
Raha ei ole osoittautunut yksiselitteiseksi tavaksi arvioida ikääntyneiden kuntoutuksen vaikuttavuutta, koska kotimaisen tutkimusnäytön mukaan geriatrinen kuntoutus voi nostaa esiin uusia hoidon tarpeita ja siten aiheuttaa jopa sosiaali-ja terveydenhuollon kustannusten kasvua. Myöskään fyysisen toimintakyvyn mittareilla saatu näyttö kuntoutuksen vaikuttavuudesta ei näyttäisi tukevan tavoitetta kotona asumisen pidentymisestä. Enemmän informaatiota kuntoutuksen onnistumisesta ja vaikutuksista elämisen laatuun saadaan kuulemalla ikääntyneiden kuntoutujien ja heidän läheistensä kokemuksia ja yhdistämällä nämä kokemukset käytettävissä olevien mittarien antamiin tuloksiin.