Tutkintaan johtaneet omaisuusvahingot Suomessa vuosina 2008–2018
Timonen, Eveliina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061518785
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061518785
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon omaisuusvahinkoja on mennyt tutkintaan asti vuosina 2008–2018 sekä millaisia korvauksia näistä vahingoista on haettu suomalaisilta vakuutusyhtiöiltä. Vakuutusyhtiöistä kirjoitetaan usein negatiiviseen sävyyn korvauspäätösten vuoksi. Kuluttajat lukevat hyvin harvoin vakuutusehtoja, mistä syystä vahinkotilanteessa kielteinen korvauspäätös voi tulla yllätyksenä.
Vahinkoilmoitusprosessin siirryttyä sähköiseen aikaan vahinkoilmoitusten tekemisestä on tullut yhä vaivattomampaa ja massan seasta on vaikeampi seuloa epäilyttäviä vahinkotapauksia. Myös vahinkotapausten peukalointi ja muuttaminen ehtojen mukaiseksi esimerkiksi omaisuusvahingoissa on helpompaa ja kiinni jääminen epätodennäköisempää kuin aikaisemmin.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen ja aineisto hankittiin käyttämällä Finanssiala ry:n arkistoista saatuja tilastoja tutkintaan johtaneista vahingoista edellä mainitulla tarkastelujaksolla. Aineisto analysoitiin käyttämällä Excel-taulukko-ohjelmaa laskemalla tilastoista keskiarvoja. Tulokset havainnollistettiin visuaalisesti taulukoiden sekä erilaisten kaavioiden avulla.
Tutkimuksesta selvisi, että tarkastelujaksolla on tutkittu selvästi eniten ajoneuvovahinkoja. Lisäksi selvisi, että tutkintaan asti päätyneiden kotitalouksien esinevahinkojen osuus on kasvanut viime aikoina merkittävästi. Vähiten tarkastelujaksolla tutkittiin yritysten esinevahinkoja. Lisäksi kävi ilmi, että tutkittujen vahinkojen yhteismäärät pysyivät vuosittain tarkastelujaksolla hyvin tasaisina. Haettujen korvaussummien määrät vaihtelivat vuosittain paljon, ja eniten korvauksia haettiin yritysten esinevahingoissa. Kaikkien tutkittujen vahinkojen osalta vahinkotapausmäärät ja korvaussummat eivät kuitenkaan kulkeneet käsi kädessä.
Vahinkoilmoitusprosessin siirryttyä sähköiseen aikaan vahinkoilmoitusten tekemisestä on tullut yhä vaivattomampaa ja massan seasta on vaikeampi seuloa epäilyttäviä vahinkotapauksia. Myös vahinkotapausten peukalointi ja muuttaminen ehtojen mukaiseksi esimerkiksi omaisuusvahingoissa on helpompaa ja kiinni jääminen epätodennäköisempää kuin aikaisemmin.
Tutkimus tehtiin kvantitatiivisia menetelmiä käyttäen ja aineisto hankittiin käyttämällä Finanssiala ry:n arkistoista saatuja tilastoja tutkintaan johtaneista vahingoista edellä mainitulla tarkastelujaksolla. Aineisto analysoitiin käyttämällä Excel-taulukko-ohjelmaa laskemalla tilastoista keskiarvoja. Tulokset havainnollistettiin visuaalisesti taulukoiden sekä erilaisten kaavioiden avulla.
Tutkimuksesta selvisi, että tarkastelujaksolla on tutkittu selvästi eniten ajoneuvovahinkoja. Lisäksi selvisi, että tutkintaan asti päätyneiden kotitalouksien esinevahinkojen osuus on kasvanut viime aikoina merkittävästi. Vähiten tarkastelujaksolla tutkittiin yritysten esinevahinkoja. Lisäksi kävi ilmi, että tutkittujen vahinkojen yhteismäärät pysyivät vuosittain tarkastelujaksolla hyvin tasaisina. Haettujen korvaussummien määrät vaihtelivat vuosittain paljon, ja eniten korvauksia haettiin yritysten esinevahingoissa. Kaikkien tutkittujen vahinkojen osalta vahinkotapausmäärät ja korvaussummat eivät kuitenkaan kulkeneet käsi kädessä.