Leikki-ikäisten ruokaan liittyviin ennakkoluuloihin vaikuttaminen Sapere-ruokakasvatusmenetelmän keinoin
Rinteelä, Minna (2020)
Rinteelä, Minna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061518724
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020061518724
Tiivistelmä
Leikki-ikäinen lapsi elää usein neofobista kautta, eli on ennakkoluuloinen kaikkea uutta kohtaan, mukaan lukien myös tuntematon ruoka. Ruokaneofobisuus saattaa myös jatkua nuoruuteen ja aikuisuuteen, jos asiaan ei kiinnitetä huomiota. Ennakkoluuloja voidaan vähentää yleensä lisäämällä tietoa. Tutkimuksen tavoite oli selvittää, voiko ruokailuun liittyviin ennakkoluuloihin ja niiden muodostumiseen vaikuttaa ruokakasvatusmenetelmien keskuudesta valitun Saperen avulla.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylässä Touhula-ketjuun kuuluvassa Aarresaaren päiväkodissa ja siihen osallistui kuusi lasta. Tutkimus toteutettiin toukokuun ja lokakuun 2019 välillä. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, jossa päiväkodin lapsia tutustutettiin erilaisiin kasviksiin ja hedelmiin Sapere-ruokakasvatusmenetelmän mukaisesti, eli kaikkia aisteja käyttäen. Tutkimukseen osallistuville lapsille järjestettiin viikon aikana neljä tutkimussessiota, joissa kussakin he pääsivät tutustumaan kahteen tuttuun tai vieraaseen hedelmään tai kasvikseen uudella tavalla kaikkia aistejaan käyttäen. Sessioiden aikana lapset kertoivat tuntemuksiaan, ja heidän ilmeitään ja eleitään tarkasteltiin ennakkoluuloisuuden havaitsemiseksi. Tämän lisäksi tutkimukseen kuului ruokailun havainnointia, haastatteluja päiväkodin johtajan ja hoitajien kanssa, ja reppukyselyitä lasten vanhemmille.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa siitä, voiko ruokakasvatuksella vaikuttaa ruokaan liittyvien ennakkoluulojen muodostumiseen. Ruokakasvatuksella voidaan vaikuttaa asenteisiin varsinkin ennen ruokaneofobista kautta. Joka tapauksessa se vaatii aikaa ja useampia maistamiskertoja kuitenkaan pakottamatta lasta mihinkään.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että ruokakasvatusmenetelmien avulla voidaan vaikuttaa leikki-ikäisten ennakkoluuloihin ruokaa ja ruokailua kohtaan. Toddlers usually go through a phase of neophobia. It means that they are suspicious of anything new, including food items that they do not recognize. Food neophobia can follow the child into teenage and adulthood if nothing is done to it. Suspicions can usually be reduced by increasing knowledge. The aim of the study was to investigate if food and eating related suspicions can be influenced by a food education method called Sapere.
The study was implemented in Jyväskylä, in Aarresaari - kindergarten, that is a part of Touhula - chain. Six children took part in the study, and it was conducted between May and October in 2019. The study was a qualitative study where the children were introduced to different vegetables and fruits with the help of the Sapere method. Sapere method emphasizes the significance of senses when exploring new food items. The children had four study sessions during one week where they got to explore two familiar or new fruits or vegetables every day with all of their senses. In these study sessions, children got to share their emotions, and their facial expressions and gestures were observed to identify suspicion. In addition, the study included observation of eating in the kindergarten, interviews with the manager and nannies in the kindergarten and also surveys for the children’s parents.
The study gave information if food education can have an impact on the development of suspicion among toddlers. Food education can have an effect on toddlers’ attitudes especially if it is started before the neophobic. Nevertheless, food education requires time and multiple tasting times, and it should not be applied by forcing the child to do anything.
In conclusion, it is possible to make an impact on toddlers’ suspicions on food and eating.
Tutkimus toteutettiin Jyväskylässä Touhula-ketjuun kuuluvassa Aarresaaren päiväkodissa ja siihen osallistui kuusi lasta. Tutkimus toteutettiin toukokuun ja lokakuun 2019 välillä. Tutkimus oli kvalitatiivinen tutkimus, jossa päiväkodin lapsia tutustutettiin erilaisiin kasviksiin ja hedelmiin Sapere-ruokakasvatusmenetelmän mukaisesti, eli kaikkia aisteja käyttäen. Tutkimukseen osallistuville lapsille järjestettiin viikon aikana neljä tutkimussessiota, joissa kussakin he pääsivät tutustumaan kahteen tuttuun tai vieraaseen hedelmään tai kasvikseen uudella tavalla kaikkia aistejaan käyttäen. Sessioiden aikana lapset kertoivat tuntemuksiaan, ja heidän ilmeitään ja eleitään tarkasteltiin ennakkoluuloisuuden havaitsemiseksi. Tämän lisäksi tutkimukseen kuului ruokailun havainnointia, haastatteluja päiväkodin johtajan ja hoitajien kanssa, ja reppukyselyitä lasten vanhemmille.
Tutkimuksen tuloksena saatiin tietoa siitä, voiko ruokakasvatuksella vaikuttaa ruokaan liittyvien ennakkoluulojen muodostumiseen. Ruokakasvatuksella voidaan vaikuttaa asenteisiin varsinkin ennen ruokaneofobista kautta. Joka tapauksessa se vaatii aikaa ja useampia maistamiskertoja kuitenkaan pakottamatta lasta mihinkään.
Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että ruokakasvatusmenetelmien avulla voidaan vaikuttaa leikki-ikäisten ennakkoluuloihin ruokaa ja ruokailua kohtaan.
The study was implemented in Jyväskylä, in Aarresaari - kindergarten, that is a part of Touhula - chain. Six children took part in the study, and it was conducted between May and October in 2019. The study was a qualitative study where the children were introduced to different vegetables and fruits with the help of the Sapere method. Sapere method emphasizes the significance of senses when exploring new food items. The children had four study sessions during one week where they got to explore two familiar or new fruits or vegetables every day with all of their senses. In these study sessions, children got to share their emotions, and their facial expressions and gestures were observed to identify suspicion. In addition, the study included observation of eating in the kindergarten, interviews with the manager and nannies in the kindergarten and also surveys for the children’s parents.
The study gave information if food education can have an impact on the development of suspicion among toddlers. Food education can have an effect on toddlers’ attitudes especially if it is started before the neophobic. Nevertheless, food education requires time and multiple tasting times, and it should not be applied by forcing the child to do anything.
In conclusion, it is possible to make an impact on toddlers’ suspicions on food and eating.