Rikosteknisen laboratorion kehitysprosessi : nykytila ja kehityskohteet

Abstract

Keskusrikospoliisin Rikosteknisessä laboratoriossa toiminnan kehittämisessä noudatetaan kehitysprosessia, jonka omistajana toimii laboratorion tutkimusjohtaja. Kehitystöiden läpiviemiseksi Rikosteknisessä laboratoriossa on neljä vakituista projektipäällikköä.

Tutkimuksen tavoitteena oli tunnistaa Rikosteknisen laboratorion kehitysprosessin hyviä ja kehitystä kaipaavia osa-alueita, tutkia projektipäälliköiden näkemyksen yhteneväisyyttä prosessia kohtaan sekä selvittää, onko uuden ja kokeneiden projektipäälliköiden välillä eroa kehityskohteiden nimeämisessä. Tutkimusmenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelututkimusta ja päiväkirjanarratiiveja. Haastatteluihin osallistui neljä projektipäällikköä ja prosessin omistaja. Uusi projektipäällikkö kirjasi päiväkirjaan kokemuksiaan viiden kuukauden ajalta.

Tutkimusaineiston perusteella kehitysprosessissa on hyvää itse prosessin rakenne ja sen tarkkuustason sopivuus monenlaisille projekteille, yhteneväinen ja läpinäkyvä dokumentointitapa ja vastuut on kuvattu selkeästi. Lisäksi osaavia projektipäälliköitä ja substanssin osaavia projektiryhmäläisiä pidetään kehitystyön vahvuuksina. Projektipäälliköt kokevat saavansa myös tukea työhönsä ja kehitystyötä arvostetaan erityisesti laboratorion johdon suunnalta. Prosessin kehityskohteiksi nousi projektissa tehtyjen muutosten jalkauttamisen haasteet pysyväksi toiminnaksi, projektin arviointi sen lopetusvaiheessa, projektiryhmän muodostaminen, ketterien menetelmien puute sekä ohjausryhmän vastuut ja velvollisuudet projektin mahdollistajana. Edellä mainittujen lisäksi nykyisiin projektinhallinnan välineisiin ja projektitoimiston kokoonpanoon toivottiin muutosta sekä lisää koulutusta projektipäälliköille asiantuntijoiden johtamiseen. Tutkimusaineiston perusteella projektipäälliköillä oli yhteneväinen näkemys kehitysprosessista eikä uuden ja kokeneiden projektipäälliköiden näkemysten välillä ei ollut havaittavissa eroa.

Kehityskohteiden korjaamiseksi projektipäälliköiden sekä muun henkilöstön koulutukseen tulisi panostaa. Myös uusien projektimallien, ketterien menetelmien käyttöönottoon vaaditaan myös osaamisen lisäämistä.

Development work at The National Bureau of Investigation Forensic Laboratory is conducted following the principles of the development process owned by the research director of the laboratory. The Forensic Laboratory has four permanent project managers to carry out the development work.

The aim of the study was to identify the strengths and development goals of the forensic laboratory's development process, to study the similarities of project managers' views on the process and to find out whether there is a difference between new and experienced project managers in recognising development goals. Semi-structured interview research technique and diary narratives were used as the research method. Four project managers and the research director participated in the interviews. The new project manager recorded in the diary her experiences for a period of five months.

Based on the research material, the development process itself has a good structure and its level of accuracy is suitable for a wide range of projects, a consistent and transparent method of documentation and responsibilities are clearly described. In addition, competent project managers and competent project team members are considered strengths of development work. Project managers also feel that they receive support for their work, and development work is particularly valued by laboratory management. The development goals of the process were the challenges of implementing the changes made in a project into permanent operations, the evaluation of a project at its final stage, the formation of a project team, the lack of agile methods and the responsibilities and obligations of the steering group as a project enabler. In addition to the above, a change in the current project management tools and the composition of the project office was called for, as well as more training for project managers to lead experts. Based on the research data, the project managers had a unified view of the development process and there was no noticeable difference between the view of the new and the experienced project managers.

In order to meet the development goals, efforts should be made to further train project managers and other personnel. Increasing competence is also required for the introduction of new project models and agile methods is also required.