Täytäntöönpanokieltohakemusten käsittely eräissä kansainvälistä suojelua koskevissa valituslupa-asioissa

Abstract

Opinnäytetyön aiheena oli kartoittaa täytäntöönpanokieltohakemusten käsittelyä eräissä kansainvälistä suojelua koskevissa valituslupa-asioissa. Työ tehtiin korkeimman hallinto-oikeuden toimeksiannosta.

Suomalaisen hallintoprosessin pääsääntö on, että valitus lykkää muutoksenhaunalaisen päätöksen täytäntöönpanoa. Ulkomaalaisella on oikeus hakea häntä koskevaan päätökseen muutosta tuomioistuimelta. Eräissä kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa muutoksenhaku ei kuitenkaan lykkää päätöksen täytäntöönpanoa eli ulkomaalaisella ei lähtökohtaisesti ole oikeutta jäädä Suomeen odottamaan muutoksenhaun lopputulosta. Vuoden 2015 heinäkuussa ulkomaalaislakiin tehtiin muutos, jonka mukaan näissä eräissä kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa henkilön oikeusturvan varmistamiseksi, on hänelle varattava seitsemän päivää päätöksen tiedoksisaannista aikaa hakea käännyttämisensä täytäntöönpanokieltoa tuomioistuimelta. Valitusluvan hakeminen korkeimmalta hallinto-oikeudelta ei lähtökohtaisesti estä maastapoistamisen täytäntöönpanoa, ellei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Kuitenkin näissä eräissä asioissa valitusluvan hakemisella seitsemän päivän määräajassa, on käännyttämistä lykkäävä vaikutus. Korkeimman hallinto-oikeuden tulee tällöin antaa asiassa välipäätös seitsemän päivän kuluessa. Vastaavaa täsmällistä käsittelyaikavelvoitetta ei ole missään muussa hallintoprosessin asiaryhmässä.

Työn teoriaosassa haettiin lainopillista tutkimusmenetelmää käyttäen vastausta kysymyksiin, mitkä nämä eräät kansainväliseen suojeluun liittyvät käännyttämispäätökset ovat täytäntöönpantavissa muutoksenhausta huolimatta ja milloin tuomioistuimelle syntyy velvoite käsitellä täytäntöönpanokieltohakemus seitsemän päivän kuluessa. Lähteinä käytettiin pääasiassa lainsäädäntöä, lainvalmisteluaineistoa, oikeuskirjallisuutta sekä tuomioistuinratkaisuja. Työn empiriaosassa selvitettiin käyttäen kvalitativiista eli laadullista tutkimusmenetelmää, miten näiden hakemusten käsittely käytännössä tuomioistuimessa tapahtuu. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin havainnointia.

Työn aihe valittiin sen ajankohtaisuuden vuoksi, mutta myös siksi, että aihe on vähemmän tunnettu. Lisäksi ulkomaalaislakiin tehdyt lukuisat muutokset ovat tehneet sen, että laki on aiheen osalta varsin vaikeaselkoinen. Opinnäytetyön tuloksena syntyi tiivis materiaali, jota voidaan tavoitteiden mukaisesti käyttää korkeimman hallinto-oikeuden ulkomaalaisasioiden jaostokansliassa perehdytysmateriaalina. Työstä voivat kuitenkin hyötyä lisäksi myös hallinto-oikeuksien kirjaamot ja kansliat.

The subject of the thesis was to research the processing of applications for stay of enforcement in certain cases of international protection that require leave to appeal. The thesis was conducted as an assignment for the Supreme Administrative Court of Finland.

Generally in the Finnish administrative process an appeal postpones the enforcement of the ruling under appeal. An alien has the right to appeal a ruling concerning themselves in a court of law. In certain cases relating to international protection an appeal does not postpone enforcement (ie. refusal of entry), therefore the appellate has no right to stay in Finland for the duration of the appeal process. In July 2015 the Aliens act was amended so that in certain cases relating to international protection, in order to fulfill the appellant’s right to access to justice, the appellant has seven days from the receipt of the decision to petition the court for stay of enforcement of the refusal of entry order. Applying for leave to appeal from the Supreme Administrative Court does not automatically prevent the enforcement of refusal of entry unless the court stays enforcement. However, applying for leave to appeal within the seven-day window postpones enforcement. The Supreme Administrative Court must rule on the enforcement of the refusal of entry order within seven days. No other matter within the administrative process has a similar definite deadline for a court ruling.

In the theoretical part of the thesis a juridical research method is utilized to research the following questions: in which of the certain cases of international protection an appeal does not postpone enforcement and when is the court required to rule on enforcement within seven days. The sources used include statutes, governmental bills, legal literature and caselaw. In the empirical part of the research was conducted using a qualitative method to ascertain how the court handles these types of cases. The material to be analyzed was collected through observation.

The subject for the thesis was chosen because it is both timely and not well-known. The many changes made to the Aliens act have resulted in the law being hard to interpret. The result is a concise material on the subject that can be utilized in orientation and training at the foreigner affairs division of the supreme administrative court. The thesis can also be useful for the registrars and chancelleries of lower administrative courts.