Ratsastusterapian yhteys rinta- ja lannerangan liikkuvuuksien mahdollisiin muutoksiin : Tapaustutkimus
Korsulainen, Salla (2011)
Korsulainen, Salla
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110414249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011110414249
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko ratsastusterapialla yhteyttä rinta- ja lannerangan liikkuvuuksien mahdollisiin muutoksiin. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, johon kuului alkumittaukset, 10 ratsastusterapia kertaa ja loppumittaus. Toimeksiantajana toimi eräs erityiskoulu.
Opinnäytetyön aineisto koostui alku- ja loppumittauksista, joissa mitattiin mittanauhalla lannerangan eteentaivutus kahdella eri menetelmällä (MST ja MMST), rintarangan eteentaivutus (C7-Th12), rinta- ja lannerangan eteentaivutus (Stibor), lannerangan taaksetaivutus (MMST) ja rintaja lannerangan sivutaivutus. Ratsastusterapia kesti noin 1,5 tuntia, josta ratsastuksen osuus oli 30 minuuttia. Ratsastusterapiassa hevosta ohjattiin kulkemaan kootussa muodossa, tekemään tempon vaihdoksia ja kiemurauria. Kuntoutujalle ohjattiin hyvää istuma-asentoa ja hevosen liikkeisiin mukautumista. Loppumittauksessa mitattiin alkumittausten lisäksi rinta- ja lannerangan kierto
kompassimittarisella harppivatupassilla.
Alku- ja loppumittausten tuloksia vertailtiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rintaranka sai
lisää liikkuvuutta, lannerangan alue stabiloitui fleksio suuntaan ja sai liikkuvuutta samanaikaisesti ekstensio suuntaan. Ratsastusterapia tuki symmetriaa selkärangan sivutaivutuksessa ja ainakin ylläpiti selkärangan liikkuvuuksia kaikissa liikesuunnissa.
Opinnäytetyön aihe tarvitsee lisää tutkimusta. Opinnäytetyötä voidaan käyttää pohjana muille tutkimuksille, jossa halutaan saada tietoa ratsastusterapian yhteydestä rinta- ja lannerangan liikkuvuuksien mahdollisiin muutoksiin. Tuloksia ei voida yleistää eivätkä ne ole vertailukelpoisia, mutta opinnäytetyöstä tehtyjen johtopäätöksien yhtenevyyttä muiden tutkimusten johtopäätöksiin voidaan tutkia.
Opinnäytetyön aineisto koostui alku- ja loppumittauksista, joissa mitattiin mittanauhalla lannerangan eteentaivutus kahdella eri menetelmällä (MST ja MMST), rintarangan eteentaivutus (C7-Th12), rinta- ja lannerangan eteentaivutus (Stibor), lannerangan taaksetaivutus (MMST) ja rintaja lannerangan sivutaivutus. Ratsastusterapia kesti noin 1,5 tuntia, josta ratsastuksen osuus oli 30 minuuttia. Ratsastusterapiassa hevosta ohjattiin kulkemaan kootussa muodossa, tekemään tempon vaihdoksia ja kiemurauria. Kuntoutujalle ohjattiin hyvää istuma-asentoa ja hevosen liikkeisiin mukautumista. Loppumittauksessa mitattiin alkumittausten lisäksi rinta- ja lannerangan kierto
kompassimittarisella harppivatupassilla.
Alku- ja loppumittausten tuloksia vertailtiin. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että rintaranka sai
lisää liikkuvuutta, lannerangan alue stabiloitui fleksio suuntaan ja sai liikkuvuutta samanaikaisesti ekstensio suuntaan. Ratsastusterapia tuki symmetriaa selkärangan sivutaivutuksessa ja ainakin ylläpiti selkärangan liikkuvuuksia kaikissa liikesuunnissa.
Opinnäytetyön aihe tarvitsee lisää tutkimusta. Opinnäytetyötä voidaan käyttää pohjana muille tutkimuksille, jossa halutaan saada tietoa ratsastusterapian yhteydestä rinta- ja lannerangan liikkuvuuksien mahdollisiin muutoksiin. Tuloksia ei voida yleistää eivätkä ne ole vertailukelpoisia, mutta opinnäytetyöstä tehtyjen johtopäätöksien yhtenevyyttä muiden tutkimusten johtopäätöksiin voidaan tutkia.