"Opiskellaan korkeekoulussa jumppatädeiks!" : liikunnanohjaajan ammattikorkeakoulututkinnon asema työelämässä ja sen kohtaama arvostus

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää liikunnanohjaajan ammattikorkeakoulututkinnon arvostusta tutkimalla liikunnanohjaajien (AMK) sijoittumista työelämässä sekä suhtautumista tutkintonimikkeeseen. Lisäksi selvitettiin liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmaa suorittavien opiskelijoiden kokemuksia ja näkemyksiä opiskelusta, työelämästä ja tutkintonimikkeestä. Näitä kahta tutkimuksen osiota vertailtiin keskenään ja sen pohjalta tarkasteltiin liikunnanohjaajan ammattikorkeakoulutuksen asemaa työkentällä ja sen työelämässä kohtaamaa arvostusta.

Tutkimus sisälsi kaksi osaa, joista ensimmäisen osan tutkimusaineiston muodosti Suomen Liikunnan Ammattilaiset SLA ry:n toimesta teetetty kyselytutkimus. Liikunta-alalla työskenteleville kohdistettuun kyselyyn vastasi 75 vuoden 2002 tai sen jälkeen valmistunutta liikunnanohjaajaa (AMK). Tutkimuksen toisen osan menetelmänä käytettiin teemahaastattelua ryhmähaastattelun muodossa. Tutkimuksen kohderyhmä oli HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun liikunnan- ja vapaa-ajan koulutusohjelman ensimmäisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijat, joita oli yhteensä yhdeksän. Ryhmähaastatteluja toteutettiin kaksi, eri vuosikurssien opiskelijat omina ryhminään. Molempien ryhmien teema-aiheet olivat samat.

Tutkimuksen merkittävin löydös oli tutkintonimikkeeseen liikunnanohjaaja (AMK) kohdistuva kritiikki. Tutkintonimike koettiin sekä kysely- että haastattelututkimuksen tulosten perusteella harhaanjohtavaksi ja tutkinnon arvoa alentavaksi. Nimikkeen katsottiin vaikuttavan siihen, että liikunnanohjaajat (AMK) eivät työllisty koulutustaan vastaaviin tehtäviin ja tienaavat koulutukseensa nähden liian alhaista palkkaa. SLA:n laatimasta kyselytutkimuksesta selvisi, että 70 % liikunnanohjaajista (AMK) toimi työntekijän asemassa ja keskimääräinen kuukausipalkka oli 2150 euroa. Liikunnanohjaajan ammattikorkeakoulutuksen huono tunnettavuus työmarkkinoilla koettiin ongelmaksi.

Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että liikunnanohjaajien (AMK) arvostuksen ja aseman parantamiseksi tutkintonimike liikunnanohjaaja (AMK) tulisi muuttaa tutkinnon suorittaneen ammatinkuvaa paremmin kuvaavaksi. Esille tulleita ehdotuksia uudeksi tutkintonimikkeeksi on liikuntapedagogi (AMK), liikunta-alan kandidaatti ja liikunta-asiantuntija (AMK). Lisäksi liikunnanohjaajan ammattikorkeakoulututkinnon sisällön määrittelyä tulisi parantaa ja edistää sen tunnettavuutta työkentällä.

This study deals with the status of sport instructors who graduate from the Sport and Leisure Degree Programme of Universities of Applied Sciences. The primary purpose of the study was to research how graduated sport instructors were situated in the working field and what their attitude was towards their degree title. In addition, experiences and expectations of students studying the degree programme were explored, paying attention on the upcoming studies, working life and the title of the degree. These two parts of the study were compared, and based on this comparison, the sport instructor’s appreciation and position in the working field were examined.

This study included two parts, of which the first one was a questionnaire for a target group of sports instructors graduated in 2002-2010. The second part of the study consisted of a theme-centered interviews for two groups. The target groups of the study were the first and third year students of HAAGA-HELIA University of Applied Sciences in Degree Programme for Sports and Leisure. In total, they were nine. Group interviews were held separately among the members of each class in October 2011.

The results showed that the title of the degree, Bachelor in Sports and Leisure, in Finnish “liikunnanohjaaja (amk)”, receive a low appreciation. This problem appears only in the Finnish language; therefore it is not equally referred to the English version of the name. In both studies the title of the degree was seen to be misleading and decreasing the appreciation of the degree. It also seemed to have a negative impact on the employment: sports instructors did not seem to be employed for jobs corresponding their education level. The salary was also seen to be too low compared to the education level. Also the concept of the Bachelor Degree Programme in Sport and Leisure was experienced as a problem, as not being well recognized on the labour market.

To conclude, it seems that the title of the degree (liikunnanohjaaja AMK) should be changed to give a more realistic picture of the qualifications of sport instructors. With this the status of sport instructors in the working field would improve. During this study, new titles for the degree were suggested: liikuntapedagogi (AMK) (pedagog of sports), liikunta-alan kandidaatti (bachelor of sports), liikuntakonsultti (AMK) (consultant of sports) and liikunta-asiantuntija (AMK) (expert of sports). In addition, the content of the sports instructor’s degree programme should be more specifically defined and its recognizability should be better promoted in the working field.