Lämmöntalteenotto rasvanerottimesta
Ljunglin, Joakim (2020)
Ljunglin, Joakim
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020073119642
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020073119642
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä ACO Nordic Oy:n kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia lämmöntalteenottoa rasvanerottimesta. Suurin osa rasvaisista, lämpimistä jätevesistä poistuvat nykyään suoraan rasvanerottimen kautta ulos viemäriverkostoon. Tästä johtuen hukataan myös paljon lämpöenergiaa. Työn tavoitteena on selvittää, paljonko lämpöenergiaa on mahdollista ottaa talteen opinnäytetyön lämmöntalteenottojärjestelmän avulla ja kuinka suuria kustannushyötyjä siitä on mahdollista saada. Työssä perehdytään pääasiassa rasvanerottimiin sekä rasvanerottimen jälkeen asennettavaan lämmönvaihtimeen.
Tutkimus suoritetaan kehittämällä teoreettinen kohde, johon tulisi asentaa rasvanerotin sekä lämmöntalteenottojärjestelmä. Kohteelle mitoitetaan rakennusmääräysten mukainen rasvanerotin, jonka jälkeen on mahdollista päätellä, minkä kokoinen lämmöntalteenottojärjestelmä kohteeseen voidaan valita. Kohteen oletusarvojen perusteella lasketaan mahdollinen vuosittainen energiansäästö ja energiankulusäästö. Lopuksi tehdään kustannus-laskelma, jonka perusteella on mahdollista päätellä tuotteiden takaisinmaksuaika.
Tutkimus on tehty lähes kokonaan teoreettiselta pohjalta, koska tutkimuksessa käsitellystä lämmöntalteenottojärjestelmästä on saatavilla niin vähän testituloksia. Tutkimuksessa selviää, että lämmöntalteenottojärjestelmällä on mahdollista saada talteen yllättävän paljon lämpöenergiaa niinkin pienestä kohteesta kuin työssä käsitellään. Pystytään myös laskennallisesti toteamaan, että verrattuna rakennusten tavalliseen käyttöikään, on lämmöntalteenottojärjestelmän takaisinmaksuaika suhteellisen pieni. Isommassa kohteessa, jossa vedenkulutus näin ollen myös olisi huomattavasti korkeampi, saavutettaisiin todennäköi-sesti siis myös huomattavasti enemmän taloudellisia hyötyjä.
Tutkimus suoritetaan kehittämällä teoreettinen kohde, johon tulisi asentaa rasvanerotin sekä lämmöntalteenottojärjestelmä. Kohteelle mitoitetaan rakennusmääräysten mukainen rasvanerotin, jonka jälkeen on mahdollista päätellä, minkä kokoinen lämmöntalteenottojärjestelmä kohteeseen voidaan valita. Kohteen oletusarvojen perusteella lasketaan mahdollinen vuosittainen energiansäästö ja energiankulusäästö. Lopuksi tehdään kustannus-laskelma, jonka perusteella on mahdollista päätellä tuotteiden takaisinmaksuaika.
Tutkimus on tehty lähes kokonaan teoreettiselta pohjalta, koska tutkimuksessa käsitellystä lämmöntalteenottojärjestelmästä on saatavilla niin vähän testituloksia. Tutkimuksessa selviää, että lämmöntalteenottojärjestelmällä on mahdollista saada talteen yllättävän paljon lämpöenergiaa niinkin pienestä kohteesta kuin työssä käsitellään. Pystytään myös laskennallisesti toteamaan, että verrattuna rakennusten tavalliseen käyttöikään, on lämmöntalteenottojärjestelmän takaisinmaksuaika suhteellisen pieni. Isommassa kohteessa, jossa vedenkulutus näin ollen myös olisi huomattavasti korkeampi, saavutettaisiin todennäköi-sesti siis myös huomattavasti enemmän taloudellisia hyötyjä.