Luovan ICT-palvelukehitysyksikön perustaminen: Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin palvelukehitysyksikön perustaminen yksikönpäällikön näkökulmasta
Willman, Tiina (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020083019969
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020083019969
Tiivistelmä
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori (myöhemmin Valtori) on valtionhallinnon toimialariippumattomia ICT-palveluita tarjoava virasto, johon organisaatiomuutoksen yhteydessä perustettiin Palvelukehitys-yksikkö 1.4.2019. Muutoksen toteuttamiseksi tehty suunnitelma elää muutoksen myötä, mutta keskittymällä henkilöstön hyvinvointiin ja heidän yksilöllisen sopeutumiskykynsä kasvattamiseen, voidaan selvitä ensikertaisistakin tilanteista luovuuden avulla.
Myös palveluiden kehittämisessä on huomioitava se, että mitä enemmän luovuutta vaativa tehtävä on kyseessä, sitä joustavampia toiminnan muotoja tekemisen johtamisen ja hallinnan osalta tarvitaan. Palveluita kehitetään ensisijaisesti asiakkaille, joten asikasymmärryksen tulee perustua tietoon ja sen analysoimiseen data- ja prosessiohjatusti kuitenkin palvelukehitysmenetelmiä luovasti hyödyntäen.
Palvelukehitykseen kohdistuu rahoitushaasteita vahvan tuotelähtöisen kannattavuusajattelun ja siiloutuneen kehityssuunnittelun myötä. Asiakaskokemuksen kokonaisvaltaisen kehittämisen ja palvelukehityksen strategisen ohjauksen avulla voidaan palvelukehitystä tehostaa ja vähentää muun muassa palveluiden häiriöherkkyyttä ja tietoturvaa.
Palveluiden kehittämisen keskiössä asiakkaiden lisäksi ovat kehitystä tekevät asiantuntijat. Muutoksen onnistumiseksi panostaminen toisiinsa tutustumiseen ja luottamukseen ovat avainasemassa. Kun ihminen tuntee olonsa psykologisesti turvalliseksi, hän on valmis kertomaanoman rehellisen mielipiteensä asioista, ilman pelkoa tuomituksi tai naurunalaiseksi tulemista. Tämä on ehdoton välttämättömyys luovalle toiminnalle.
Kun palvelukehitysyksikön ihmiset ovat ymmärtäneet, miksi yksikkö on olemassa, he voivat menestyä ja saavuttaa sellaista innovatiivisuutta ja joustavuutta, jota pelkästään suoritteiden toteuttamisella ei voida ikinä saavuttaa. Muutoksen läpiviennin yhteydessä tulikin osoitettua, että yhdessä ajattelun voima tuli näkyväksi ja teki johtamisesta helpompaa.
Palvelukehityksen, prosessien, mittareiden ja tietoperustan lisäksi matkalla kuvattiin Palvelukehitysyksikön olemassaolon, toiminnan ja tehtävien perusajatus, sekä useita käytännön pieniä asioita sitouttamaan henkilöstöä ja mahdollistamaan luovuutta.
Myös palveluiden kehittämisessä on huomioitava se, että mitä enemmän luovuutta vaativa tehtävä on kyseessä, sitä joustavampia toiminnan muotoja tekemisen johtamisen ja hallinnan osalta tarvitaan. Palveluita kehitetään ensisijaisesti asiakkaille, joten asikasymmärryksen tulee perustua tietoon ja sen analysoimiseen data- ja prosessiohjatusti kuitenkin palvelukehitysmenetelmiä luovasti hyödyntäen.
Palvelukehitykseen kohdistuu rahoitushaasteita vahvan tuotelähtöisen kannattavuusajattelun ja siiloutuneen kehityssuunnittelun myötä. Asiakaskokemuksen kokonaisvaltaisen kehittämisen ja palvelukehityksen strategisen ohjauksen avulla voidaan palvelukehitystä tehostaa ja vähentää muun muassa palveluiden häiriöherkkyyttä ja tietoturvaa.
Palveluiden kehittämisen keskiössä asiakkaiden lisäksi ovat kehitystä tekevät asiantuntijat. Muutoksen onnistumiseksi panostaminen toisiinsa tutustumiseen ja luottamukseen ovat avainasemassa. Kun ihminen tuntee olonsa psykologisesti turvalliseksi, hän on valmis kertomaanoman rehellisen mielipiteensä asioista, ilman pelkoa tuomituksi tai naurunalaiseksi tulemista. Tämä on ehdoton välttämättömyys luovalle toiminnalle.
Kun palvelukehitysyksikön ihmiset ovat ymmärtäneet, miksi yksikkö on olemassa, he voivat menestyä ja saavuttaa sellaista innovatiivisuutta ja joustavuutta, jota pelkästään suoritteiden toteuttamisella ei voida ikinä saavuttaa. Muutoksen läpiviennin yhteydessä tulikin osoitettua, että yhdessä ajattelun voima tuli näkyväksi ja teki johtamisesta helpompaa.
Palvelukehityksen, prosessien, mittareiden ja tietoperustan lisäksi matkalla kuvattiin Palvelukehitysyksikön olemassaolon, toiminnan ja tehtävien perusajatus, sekä useita käytännön pieniä asioita sitouttamaan henkilöstöä ja mahdollistamaan luovuutta.