Ruoka-apua saavien palveluohjausmallin kehittäminen Rauman Seudun Katulähetys ry:n ruokajaossa
Salo, Raili (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091320395
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020091320395
Tiivistelmä
Ruoka-apu toiminta on saanut nyky-yhteiskunnassa vakiintuneita piirteitä. Ruoka-apua hakevien määrät ovat kasvaneet Suomessa. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata ruoka-apua hakevien henkilöiden palveluohjauksen tarvetta. Tavoitteena on saada selville, millaista palveluohjausta kävijät itse kokevat tarvitsevansa. Työssä kehitetään palveluohjausta palvelumuotoilun keinoin haastattelemalla asiakkaita ja työpajatyöskentelynä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa.
Asiakaskokemusta hankittiin teemahaastattelemalla ruoka-avun hakijoita (N=11). Haastattelemalla kartoitettiin heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan ruoka-avussa käymisestä. Haastatteluissa nousi kolme teemaa; positiiviseen ilmapiiriin vaikuttavat asiat ruoka-avussa, teemat joita ruoka-avun yhteydessä voidaan pitää esillä ja ruoka-avun kehittämisalueet yhdistyksen ruokajaossa. Näitä käsiteltiin osallistavissa työpajoissa.
Työpajojen ja haastattelun perustella kehitettiin ruoka-avun palveluohjausmallia johon, sisältyy 10+ 1 ruoka-avun periaatetta, yhteydenottolaatikon käyttöönotto, muiden yhteistyökumppaneiden jalkautuminen ruoka-avun yhteyteen, edullisten ruokavinkkien kerääminen jaettavaksi ja yhdistyksen toimintojen esille tuominen selkeämmin. Sekä haastatteluiden että työpajojen tuloksena ruoka-apua hakevat kokevat ruoka-avun olevan heille taloudellinen apu selviytymiseen. Ruokajaossa tärkeänä pidettiin tasa-arvoisuuden ja inhimillisen kohtaamisen kokemusta. Toiminnan toivotaan olevan selkeää. Ruokakassin lisäksi ehdotetaan selkeämpää tietoa saatavilla olevista yhdistyksen palveluista.
Mallia arvioitiin erikseen sekä asiakas- että työntekijälähtöisesti. Toimintamalli koettiin pääsääntöisesti kokeilemisen arvoiseksi. Osa mallia arvioineista asiakkaista koki, ettei malli ole juuri heille itselleen merkityksellinen, mutta muille ruokajaossa kävijöille siitä voi olla hyötyä. Työntekijänäkökulmasta mallilla nähtiin voitavan kohdata ruoka-avun piirissä olevia henkilöitä paremmin. Haasteeksi nostettiin ruoka-aputoiminnan kustannukset, joihin ei ole ollut kohdennettua rahoitusta ja sen puute voi olla esteenä kehittymiselle jatkossa. Johtopäätöksenä on, että palveluohjauksen on oltava hyvin joustavaa ja asiakaslähtöistä ruokajaon yhteydessä. Kehittämisehdotuksena on, että jatkossa ruoka-avun yhteydessä saatavaa palveluohjausta kehitettäisiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Näin ruoka-avun vaikuttavuus asiakkaiden hyväksi olisi tehokkaampaa DEVELOPING A CASE MANAGEMENT MODEL FOR THE RECIPIENTS OF FOOD ASSISTANCE IN THE FOOD DISTRIBUTION OF RAUMAN SEUDUN KATULÄHETYS RY
Salo Raili
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences
Degree Programme in Health Promotion (Master of Health Care)
August 2020
Number of pages: 64
Appendices: 7
Key words: food assistance, case management, service design
Food assistance activities have developed some established characteristics in the contemporary society. The number of people seeking food assistance has increased in Finland. The purpose of this theses is to describe the need for case management of people seeking food assistance. The objective is to find out what kind of case management people seeking food assistance feel they need. The thesis is developing case management with the means of service design by interviewing clients and by workshops involving employees and clients.
Client experience was gathered by theme interviews of the people seeking food assistance (N=11). With the interviews it was possible to survey people’s experiences and thoughts regarding a visit to a food assistance site. The three main themes that arouse from the interviews were: the issues affecting a positive atmosphere in food assistance, the themes that can be kept raised in connection to food assistance, and the development areas in the food distribution of the association. These themes were discussed further in the participatory workshops.
Based on the workshops and interviews it was possible to develop a case management model. The model included 10+1 principles of food assistance, the introduction of a contact box, connecting co-operators with the practice of food assistance, collecting and sharing tips for inexpensive food, and presenting the activities of the association in a clearer way. Both interviews and workshops showed that the people seeking food assistance considered that it helped them to survive financially. Important issues related to food distribution were equality and the experience of human contact.. In addition to the distribution of a food bag, it was suggested that there could also be more information available on the services of the association.
The model was evaluated both from the perspective of the client and the employee. The model was considered worth testing in general. Some of the clients who had evaluted the model felt that the model did not have importance for them in person, but it could have that for some other people visiting the food distribution site. From the perspective of the employees it was seen that this was a way to better meet the people in need for food assistance. The costs of the food assistance operation were seen as a challenge, as there has not been allocated funding and the lack of such could be an obstacle for future development. As a conclusion, the case management of food assistance distribution needs to be very flexible and client-oriented. One suggested development is that the case management given in connection to food assistance could be developed further with other operators. In this way, the impact of food assistance in helping clients would be more effective.
Asiakaskokemusta hankittiin teemahaastattelemalla ruoka-avun hakijoita (N=11). Haastattelemalla kartoitettiin heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan ruoka-avussa käymisestä. Haastatteluissa nousi kolme teemaa; positiiviseen ilmapiiriin vaikuttavat asiat ruoka-avussa, teemat joita ruoka-avun yhteydessä voidaan pitää esillä ja ruoka-avun kehittämisalueet yhdistyksen ruokajaossa. Näitä käsiteltiin osallistavissa työpajoissa.
Työpajojen ja haastattelun perustella kehitettiin ruoka-avun palveluohjausmallia johon, sisältyy 10+ 1 ruoka-avun periaatetta, yhteydenottolaatikon käyttöönotto, muiden yhteistyökumppaneiden jalkautuminen ruoka-avun yhteyteen, edullisten ruokavinkkien kerääminen jaettavaksi ja yhdistyksen toimintojen esille tuominen selkeämmin. Sekä haastatteluiden että työpajojen tuloksena ruoka-apua hakevat kokevat ruoka-avun olevan heille taloudellinen apu selviytymiseen. Ruokajaossa tärkeänä pidettiin tasa-arvoisuuden ja inhimillisen kohtaamisen kokemusta. Toiminnan toivotaan olevan selkeää. Ruokakassin lisäksi ehdotetaan selkeämpää tietoa saatavilla olevista yhdistyksen palveluista.
Mallia arvioitiin erikseen sekä asiakas- että työntekijälähtöisesti. Toimintamalli koettiin pääsääntöisesti kokeilemisen arvoiseksi. Osa mallia arvioineista asiakkaista koki, ettei malli ole juuri heille itselleen merkityksellinen, mutta muille ruokajaossa kävijöille siitä voi olla hyötyä. Työntekijänäkökulmasta mallilla nähtiin voitavan kohdata ruoka-avun piirissä olevia henkilöitä paremmin. Haasteeksi nostettiin ruoka-aputoiminnan kustannukset, joihin ei ole ollut kohdennettua rahoitusta ja sen puute voi olla esteenä kehittymiselle jatkossa. Johtopäätöksenä on, että palveluohjauksen on oltava hyvin joustavaa ja asiakaslähtöistä ruokajaon yhteydessä. Kehittämisehdotuksena on, että jatkossa ruoka-avun yhteydessä saatavaa palveluohjausta kehitettäisiin yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Näin ruoka-avun vaikuttavuus asiakkaiden hyväksi olisi tehokkaampaa
Salo Raili
Satakunnan ammattikorkeakoulu, Satakunta University of Applied Sciences
Degree Programme in Health Promotion (Master of Health Care)
August 2020
Number of pages: 64
Appendices: 7
Key words: food assistance, case management, service design
Food assistance activities have developed some established characteristics in the contemporary society. The number of people seeking food assistance has increased in Finland. The purpose of this theses is to describe the need for case management of people seeking food assistance. The objective is to find out what kind of case management people seeking food assistance feel they need. The thesis is developing case management with the means of service design by interviewing clients and by workshops involving employees and clients.
Client experience was gathered by theme interviews of the people seeking food assistance (N=11). With the interviews it was possible to survey people’s experiences and thoughts regarding a visit to a food assistance site. The three main themes that arouse from the interviews were: the issues affecting a positive atmosphere in food assistance, the themes that can be kept raised in connection to food assistance, and the development areas in the food distribution of the association. These themes were discussed further in the participatory workshops.
Based on the workshops and interviews it was possible to develop a case management model. The model included 10+1 principles of food assistance, the introduction of a contact box, connecting co-operators with the practice of food assistance, collecting and sharing tips for inexpensive food, and presenting the activities of the association in a clearer way. Both interviews and workshops showed that the people seeking food assistance considered that it helped them to survive financially. Important issues related to food distribution were equality and the experience of human contact.. In addition to the distribution of a food bag, it was suggested that there could also be more information available on the services of the association.
The model was evaluated both from the perspective of the client and the employee. The model was considered worth testing in general. Some of the clients who had evaluted the model felt that the model did not have importance for them in person, but it could have that for some other people visiting the food distribution site. From the perspective of the employees it was seen that this was a way to better meet the people in need for food assistance. The costs of the food assistance operation were seen as a challenge, as there has not been allocated funding and the lack of such could be an obstacle for future development. As a conclusion, the case management of food assistance distribution needs to be very flexible and client-oriented. One suggested development is that the case management given in connection to food assistance could be developed further with other operators. In this way, the impact of food assistance in helping clients would be more effective.