Asiakkaiden näkökulma päihdekuntoutuksen tukitoiminnan kehittämiseksi

Abstract

Asiakaslähtöisyys on sosiaalialalla tärkeä arvo, ja tällä hetkellä myös hyvin ajankohtainen kehityskohde sosiaali- ja terveysalan valtakunnallisia uudistuksia suunniteltaessa. Asiakaslähtöisyyden toteutuminen päihdehoidossa ei ole itsestäänselvyys ja päihderiippuvaisen palveluntarve on usein suuri ja moniulotteinen. Päihderiippuvuuteen liittyy monesti muita liitännäisongelmia, kuten syrjäytymistä, yksinäisyyttä, taloudellisia ongelmia sekä mielenterveysongelmia.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää päihdekuntoutujien ajatuksia ja kokemuksia päihdekuntoutuksen tukitoiminnasta yhteistyötä tekevän päihdekuntoutujille tarkoitetun tuetun asumisen yksikössä. Tavoitteena oli myös selvittää mahdollisia kehittämistarpeita. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena haastattelemalla kuutta päihdekuntoutujaa. Haastattelut toteutettiin yksilöhaastatteluina, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin kirjallisiksi. Haastatteluaineistolle tehtiin sisällönanalyysi ja teemaluokittelu.

Tutkimustulosten mukaan päihdekuntoutuksen tukitoimintaan oltiin pääosin tyytyväisiä, ja sitä pidettiin asiakkaiden keskuudessa tärkeänä osana kuntoutusta. Haastateltavat kokivat, että toiminta on asiakaslähtöistä, ja että he pystyvät vaikuttamaan toiminnan sisältöön ja toteutukseen. Keskeisenä teemana haastatteluissa nousi esille toiminnan mahdollistama yhteisöllisyys muiden asiakkaiden ja ohjaajien kanssa. Yhteisöllisyyttä pidettiin tärkeänä, sillä moni haastateltavista oli kokenut yksinäisyyttä. Haastatteluiden perusteella suurin ongelma toiminnassa on, ettei asiakkaita ja siten osallistujia ole tarpeeksi. Kun osallistujamäärä jää pieneksi, vähenee toiminnan mielekkyys ja osallistumiskynnys kasvaa. Myös toiminnan käytännön toteutus jää usein puutteelliseksi, ellei osallistujia ole tarpeeksi.

Tutkimus osoittaa, että päihdekuntoutuksen yhteisöllinen tukitoiminta koetaan asiakkaiden keskuudessa tärkeäksi. Toiminnan yhteisöllisyys tuo asiakkaille merkityksellisyyttä arkeen, ja aikataulutettu toiminta tuo kaivattuja rutiineja arkeen. Toiminnan merkitys ja mielekkyys kasvaisivat, mikäli osallistujia saataisiin enemmän mukaan.

The purpose was to study clients´ experiences of supportive activities in alcohol and drug rehabilitation in a cooperative organization. The aim was to examine potential need for improvement in organizing supportive activities.

The data of this qualitative study were collected by interviewing six clients. The data were analysed using qualitative content analysis.

Clients were content with the supportive activities of alcohol and drug rehabilitation. Clients considered supportive activities as an important part of rehabilitation. Clients thought that customer orientation has been carried out well in studied organization and it is considered very important among clients. Also, communality took a centre stage in many interviews. Shared activities were found more meaningful. At the same time, lack of participants was the main problem with activities according to the clients.

This study indicates that supplementary activities of alcohol and drug rehabilitation were considered as an important part of rehabilitation in the cooperative organization. Communal and scheduled activities bring content and joy to clients’ lives and offer routines in their daily lives. Activities would be considered more meaningful if there were more participants.