Etätyöskentely pandemian aikana ja sen vaikutukset projektien etenemiseen
Lahtinen, Pia (2020)
Lahtinen, Pia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092620727
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092620727
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käynnistyi, kun maaliskuussa 2020 covid-19-pandemia siirsi toimeksiantajayrityksen asiantuntijahenkilöstön lähes täydelliseen etätyöhön. Teoriaosuudessa selvennetään etätyön ja projektityöskentelyn piirteitä sekä mitä mahdollisuuksia tai haasteita etä- ja projektityön tekemiseen liittyy.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia asiantuntijoiden käsityksiä ja kokemuksia laajamittaisen etätyön tekemisestä pandemian aikana sekä tarkastella laajamittaisen etätyöskentelyn vaikutuksia projektien etenemiseen. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja sen kohdejoukko oli toimeksiantajayrityksen asiantuntijahenkilöstö. Vastauksia vertailtiin projekteissa mukana olleiden ja projektittomien välillä.
Sähköisellä kyselylomakkeella suoritetun tiedonkeruun kautta selvisi, että monet jo etätyötä usein tehneet kokivat siirtymän helpoksi. Tulevaisuudessa laajemman etätyön mahdollisuutta ei koettu uhaksi vaan se ennemminkin lisäisi työtyytyväisyyttä ja osoittaisi työnantajan luottamusta työntekijää kohtaan. Ohjeistukset ja työvälineet olivat helppokäyttöisiä alun kankeuden jälkeen, mutta päätöksentekoprosessit sekä palaverien määrät kaipasivat monen mielestä uudistamista varsinkin etätoimistossa toimittaessa.
Monet vastaajista olivat olleet projekteissa mukana kyselyä edeltävien kolmen kuukauden aikana, jolloin heille esitettiin erityisesti projekteihin liittyviä kysymyksiä. Vastaajista suurin osa koki, että etätyön tekeminen ei hidasta projektien etenemistä, työt oli organisoitu sujuvasti ja yhteydenpito kollegoiden ja sidosryhmien välillä oli helppoa sekä riittävää. Etätyön tekeminen ei haittaa projekteissa, sillä niiden projektitiimit saattavat sisältää yrityksen omien työntekijöiden lisäksi konsultteja tai yhteistyökumppanien henkilöstöä myös ulkomailta, jolloin tapaamiset sekä projektin ohjaus tapahtuvat sähköisesti muutenkin.
Kehitysehdotuksina nousi esiin yleisesti projektimenetelmien käyttö erilaisissa toiminnoissa, ei vain pääsääntöisesti ICT-puolen kehitysprojekteissa, erilaisia työvälineitä ja työergonomiaa parantavia välineitä kaivattiin kodin työpisteille sekä ajoittaisia tapaamisia kollegoiden kanssa, niin vapaa-ajan kuin virallisten asioiden merkeissä. Palaverikäytännöt ja palaverien määrä koettiin myös liian suureksi ja tarkempien agendojen määrittämisellä kutsutut voisivat helpommin määrittää oman tarpeellisuutensa tilaisuudessa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia asiantuntijoiden käsityksiä ja kokemuksia laajamittaisen etätyön tekemisestä pandemian aikana sekä tarkastella laajamittaisen etätyöskentelyn vaikutuksia projektien etenemiseen. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena ja sen kohdejoukko oli toimeksiantajayrityksen asiantuntijahenkilöstö. Vastauksia vertailtiin projekteissa mukana olleiden ja projektittomien välillä.
Sähköisellä kyselylomakkeella suoritetun tiedonkeruun kautta selvisi, että monet jo etätyötä usein tehneet kokivat siirtymän helpoksi. Tulevaisuudessa laajemman etätyön mahdollisuutta ei koettu uhaksi vaan se ennemminkin lisäisi työtyytyväisyyttä ja osoittaisi työnantajan luottamusta työntekijää kohtaan. Ohjeistukset ja työvälineet olivat helppokäyttöisiä alun kankeuden jälkeen, mutta päätöksentekoprosessit sekä palaverien määrät kaipasivat monen mielestä uudistamista varsinkin etätoimistossa toimittaessa.
Monet vastaajista olivat olleet projekteissa mukana kyselyä edeltävien kolmen kuukauden aikana, jolloin heille esitettiin erityisesti projekteihin liittyviä kysymyksiä. Vastaajista suurin osa koki, että etätyön tekeminen ei hidasta projektien etenemistä, työt oli organisoitu sujuvasti ja yhteydenpito kollegoiden ja sidosryhmien välillä oli helppoa sekä riittävää. Etätyön tekeminen ei haittaa projekteissa, sillä niiden projektitiimit saattavat sisältää yrityksen omien työntekijöiden lisäksi konsultteja tai yhteistyökumppanien henkilöstöä myös ulkomailta, jolloin tapaamiset sekä projektin ohjaus tapahtuvat sähköisesti muutenkin.
Kehitysehdotuksina nousi esiin yleisesti projektimenetelmien käyttö erilaisissa toiminnoissa, ei vain pääsääntöisesti ICT-puolen kehitysprojekteissa, erilaisia työvälineitä ja työergonomiaa parantavia välineitä kaivattiin kodin työpisteille sekä ajoittaisia tapaamisia kollegoiden kanssa, niin vapaa-ajan kuin virallisten asioiden merkeissä. Palaverikäytännöt ja palaverien määrä koettiin myös liian suureksi ja tarkempien agendojen määrittämisellä kutsutut voisivat helpommin määrittää oman tarpeellisuutensa tilaisuudessa.
