Raiteita pitkin keskustaan : ehdotus Hirvensalon joukkoliikenteen järjestelyksi
Boström, Minna (2011)
Boström, Minna
Turun ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249452
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201105249452
Tiivistelmä
Joukkoliikenne alkoi kehittyä varteenotettavaksi kulkumuodoksi 1800 -luvun alkupuolella. Hevosvetoiset omnibussit siirtyivät kulkemaan teiltä raiteille ja vuosisadan loppupuolella kaduilla liikennöivät höyrysekä sähkökäyttöiset raitiovaunut ja junat. Joukkoliikennevälineiksi vakiintuivat linja-autot 1920 -luvulla, jotka autoistumisen myötä 1950 -luvulta lähtien syrjäyttivät raideliikenteen suosion joukkoliikenteessä. Raitiovaunu on kuitenkin vahvistanut asemaansa joukkoliikennevälineenä 1980 -luvulta saakka ja niiden palauttaminen liikenteeseen on alkanut. Liikenne on nykyisin keskeinen kasvihuonekaasujen lähde. Suomi ratifioi Kioton pöytäkirjan vuonna 2002 ja on täten sitoutunut leikkaamaan kasvihuonepäästöjään. Viidennes Suomen kasvihuonekaasuista on peräisin liikenteestä, joten joukkoliikenteen käyttöön kannustaminen on tärkeää ihmisten valitessa liikkumistapaansa. Turussa pohditaan raideliikenteen palauttamista osaksi kaupungin joukkoliikennejärjestelmää. Sen on suunniteltu ulottuvan Hirvensalon saarelle saakka, sillä alueen
asukasluvun odotetaan seuraavien vuosikymmenten aikana nousevan nykyisestä 7 000 asukkaasta 18 000
asukkaaseen. Opinnäytetyössä tarkastellaan erityisesti kestävän kehityksen mukaista suunnitelmaa raideliikenteen sijoittamisesta Hirvensaloon. Työssä keskitytään joukkoliikenteen yksityiskohtiin kuten pysäkkeihin, matkan maksutapoihin sekä markkinointiin ja siihen, miten näiden avulla saataisiin mahdollisimman moni Hirvensalon asukas joukkoliikenteen käyttäjäksi. Aineistona käytetään raideliikennettä käsitteleviä teoksia, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja sekä Turun kaupungin teettämiä perusselvityksiä Hirvensalosta. Työn tuloksena esitetään liikennesuunnitelma, jossa raideliikennejärjestelmän tukemiseksi esitetään Hirvensaloon uusia kevyen liikenteen reitistöjä, joiden toivotaan kannustavan kevyen liikenteen käyttöön joukkoliikenteen pysäkeille matkattaessa. Mikäli asukkaat omaksuisivat kevyen ja joukkoliikenteen osaksi liikkumistottumuksiaan, yksityisautoilu Hirvensalossa ei kasvaisi räjähdysmäisesti uusien asukkaiden myötä ja liikenteen päästöt jäisivät myös alhaisiksi.
asukasluvun odotetaan seuraavien vuosikymmenten aikana nousevan nykyisestä 7 000 asukkaasta 18 000
asukkaaseen. Opinnäytetyössä tarkastellaan erityisesti kestävän kehityksen mukaista suunnitelmaa raideliikenteen sijoittamisesta Hirvensaloon. Työssä keskitytään joukkoliikenteen yksityiskohtiin kuten pysäkkeihin, matkan maksutapoihin sekä markkinointiin ja siihen, miten näiden avulla saataisiin mahdollisimman moni Hirvensalon asukas joukkoliikenteen käyttäjäksi. Aineistona käytetään raideliikennettä käsitteleviä teoksia, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja sekä Turun kaupungin teettämiä perusselvityksiä Hirvensalosta. Työn tuloksena esitetään liikennesuunnitelma, jossa raideliikennejärjestelmän tukemiseksi esitetään Hirvensaloon uusia kevyen liikenteen reitistöjä, joiden toivotaan kannustavan kevyen liikenteen käyttöön joukkoliikenteen pysäkeille matkattaessa. Mikäli asukkaat omaksuisivat kevyen ja joukkoliikenteen osaksi liikkumistottumuksiaan, yksityisautoilu Hirvensalossa ei kasvaisi räjähdysmäisesti uusien asukkaiden myötä ja liikenteen päästöt jäisivät myös alhaisiksi.