Muutosjohtaminen ammatillisen koulutuskuntayhtymän opetushenkilökunnan näkökulmasta
Halonen, Annukka (2020)
Halonen, Annukka
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092920808
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020092920808
Tiivistelmä
Ammatillinen koulutus on viime vuosien aikana ollut useiden muutosten kohteena, suurin muutos- ja kehittämisvaatimus lienee ammatillisen koulutuksen reformi (2018). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia kokemuksia ja ajatuksia opetushenkilöstöllä on muutosten johtamisesta jatkuvan muutoksen keskellä. Tavoitteena oli saattaa esimiehet tietoiseksi siitä, millaiseksi muutosjohtaminen tällä hetkellä koetaan ja millaisia toiveita henkilöstö muutosten johtamiselle esittää.
Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta. Haastateltavat valittiin kuntayhtymän yhden yksikön kolmesta eri oppilaitoksesta ja he edustavat eri koulutusaloja.
Tutkimuksen perusteella henkilöstön kokemukset muutosten johtamisesta olivat lähtökohtaisesti myönteisiä. Suurin osa muutoksista nähtiin ulkoapäin ja nopeasti eteen tulleilta. Tästä syystä vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet muutosten suunnitteluun koettiin vähäisiksi. Lähityöyhteisö nähdään merkittävänä tukena muutosten toteuttamisessa.
Tutkimustulosten valossa esimiesten tulisi olla tietoisempia työntekijöiden käytännön arjesta. Viestinnältä toivotaan enemmän vuorovaikutuksellisuutta ja jatkuvan muutoksen keskellä työhyvinvointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työntekijät odottavat esimiehiltä sitoutumista muutosten tukemiseen arjessa.
Tämän laadullisen tapaustutkimuksen aineisto koostuu kuudesta teemahaastattelusta. Haastateltavat valittiin kuntayhtymän yhden yksikön kolmesta eri oppilaitoksesta ja he edustavat eri koulutusaloja.
Tutkimuksen perusteella henkilöstön kokemukset muutosten johtamisesta olivat lähtökohtaisesti myönteisiä. Suurin osa muutoksista nähtiin ulkoapäin ja nopeasti eteen tulleilta. Tästä syystä vaikutus- ja osallistumismahdollisuudet muutosten suunnitteluun koettiin vähäisiksi. Lähityöyhteisö nähdään merkittävänä tukena muutosten toteuttamisessa.
Tutkimustulosten valossa esimiesten tulisi olla tietoisempia työntekijöiden käytännön arjesta. Viestinnältä toivotaan enemmän vuorovaikutuksellisuutta ja jatkuvan muutoksen keskellä työhyvinvointiin tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota. Työntekijät odottavat esimiehiltä sitoutumista muutosten tukemiseen arjessa.