Saneltu samuus : totalitaristisen taiteen ihanteellinen ihminen

Abstract

Tässä kirjallisessa opinnäytetyössä tarkastellaan neljän totalitarististen järjestelmän – Mussolinin Italian, Hitlerin Saksan, Stalinin Neuvostoliiton ja Maon Kiinan – maalaustaiteessa tarjottua ihmiskuvaa.

Aihetta lähestytään käsittelemällä mainittujen diktaattorien ajatteluun vaikuttanutta teoriaa massojen psykologiasta. Tämän jälkeen selvitetään heidän käsityksiään taiteesta ja millaiseksi he ymmärsivät taiteen mahdollisuuden vaikuttaa ihmisjoukkoihin. Seuraavaksi tarkastellaan tapauskohtaisesti esimerkkivaltioiden kuvataiteessa esitettyjä kansan- ja johtajakuvauksia ja etsitään niissä ilmeneviä yhteneviä ja/tai toisistaan eroavia piirteitä. Lopuksi luodaan katsaus nykypäivän totalitaristisia taipumuksia omaavaan johtajaan, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin, hänestä tehtyyn taiteeseen ja hänen Twitter-tilinsä viesteistä välittyvään minäkuvaan.

Mussolini, Hitler, Stalin ja Mao olivat jokainen tietoisia ranskalaisen Gustave Le Bonin teoriasta, jonka mukaan massoihin voi vaikuttaa kuvien tasolla, erityisesti toistamalla yksinkertaisia kuvia. Näiden neljän diktaattorin taidemaku osoittautui varsin yhteneväiseksi, samoin ajatukset taiteen käytöstä aatteen edistämiseksi. Poikkeuksena tästä on Mussolini, joka oli valmis käyttämään taidetta hyväksi, muttei alistamaan koko Italian taiteen kenttää fasismin edesauttamiseen. Ihmiskuva osoittautui poliittisesta suuntauksesta riippumatta varsin samankaltaiseksi, samoin yhteiskunnan kuvaaminen ihanteellisena – ei todenmukaisena.

Trumpiin liittyvästä kuvastosta löytyi vastaavuutta totalitarismien johtajien kuvaukseen.

This thesis examines view of man provided in visual art created under four totalitarian regimes: Mussolini’s Italy, Hitler’s Germany, Stalin’s Soviet Union, and Mao’s China.

The subject is approached through studying a theory on mass psychology that influenced these dictators and viewing how they understood art and the power of art to manipulate the masses. After this, there are case studies of portrayals of four different groups: women, men, masses, and leaders. Similarities and differences in art of the four totalitarianisms used as examples are also considered.

Finally, there is an overview of one contemporary world leader with totalitarian tendencies, Donald Trump. Art made about him is reviewed, along with the kind of self-image projected by images he posts on social media.

Mussolini, Hitler, Stalin, and Mao were all familiar with the theories of Frenchman Gustave Le Bon concerning using simple, repeated images to influence groups of people. All four had rather similar tastes in art and held similar views about using art to further their own causes. The exception to this rule was Mussolini, who – while willing to use art to propagate Fascism – was not interested in subjugating the whole of Italian art world to his cause. Regardless of the political orientation, the view of man proved to be very similar across the four Totalitarian systems. Similarly, this was the case with how society was depicted: idealistically instead of truthfully.

The imagery of Trump proved to contain similarities with those created in historical totalitarian regimes.