Kuntoutusohjauksen kehittäminen osana Tampereen kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen palvelua
Nurminen, Tuulia (2020)
Nurminen, Tuulia
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100821185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100821185
Tiivistelmä
Tämän kehittämistutkimuksellisen opinnäytetyön tavoite oli kehittää Tampereen kaupungin avokuntoutuksen lääkinnällisen kuntoutuksen palvelun kuntoutusohjausta. Tavoitteena oli selvittää keskeiset työtehtävät, joista voisi tulevaisuudessa muodostua kuntoutuksen ohjaajan työnkuva avokuntoutuksen lääkinnällisen kuntoutuksen palvelussa. Samalla selvitettiin mitä lisäarvoa kuntoutuksenohjauksen kehittäminen toisi avokuntoutuksen lääkinnälliseen palveluun, ja mitä olisivat kuntoutuksen ohjaajan palvelumuodot.
Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin E-lomakekyselynä. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä, joilla selvitettiin kuntoutuksen ohjaajan työtehtäviä ja kuntoutuksen ohjaajan palvelumuotoja. Avoimella kysymyksellä, selvitettiin mitä lisäarvoa kuntoutusohjauksen kehittäminen toisi lääkinnällisen kuntoutuksen palveluun.
Kysely lähetettiin 44 avokuntoutuksen ammattilaisen sähköpostiin helmi-maaliskuun 2020 aikana. Vastauksia saatiin 37 kappaletta ja vastausprosentti oli 84,0 %. Havaintoaineisto käsiteltiin tilasto-ohjelman avulla ja avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin laadullisella otteella sisältöanalyysimenetelmää käyttäen.
Kuntoutuksen ohjaajan työtehtäviksi soveltui hyvin tai erittäin hyvin 91 % mielestä Arviointi ja suunnittelu asiakkaan kuntoutusohjauksessa- osion työtehtävät, 96 %:n mielestä Koordinointi ja yhteistyötehtävät, 97 %: n kannatuksen sai Kuntoutusohjauksen muu asiakastyö ja 86 %:n mielestä Kuntoutumista tukeva neuvonta ja ohjanta. Asiakkaan elinympäristössä selviytymisen tukeminen- osion liittyvät työtehtävät saivat vain 60 % kannatuksen. 20 vastaajan mielestä kuntoutusohjauksen kehittäminen toisi lisäarvoa kuntoutuksen koordinointiin lääkinnällisen kuntoutuksen palvelussa. Kotikäynti nousi esiin ensisijaisena kuntoutuksen ohjaajan palvelumuotona.
Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kuntoutusohjauksen kehittämisessä Tampereen kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen palvelussa. The aim of this developmental research-based Bachelor´s thesis was to develop the rehabilitation counselling of the outpatient medical rehabilitation services of the City of Tampere. The goal was to clarify the essential duties that could form the work specification of a rehabilitation counsellor in the future in outpatient medical rehabilitation services. In addition, the possible additional value brought by the development of rehabilitation counselling to outpatient medical rehabilitation services was found out. Furthermore, the potential forms of service of the rehabilitation counsellor were discovered.
The collection of the material for the thesis was conducted by an e-questionnaire. The questionnaire consisted of multiple-choice questions, which assisted in clarifying the duties and forms of service of rehabilitation counsellors. The open-ended question revealed what additional value the development of rehabilitation counselling would provide for the medical rehabilitation services.
The questionnaire was sent by email to 44 professionals in outpatient rehabilitation during February - March 2020. 37 respondents replied to the questionnaire, the response rate being 84.0 %. The received data was processed by a statistical program, and the replies to the open-ended question were analyzed by a qualitative approach using the content analysis method.
91 % of the respondents were of the opinion that the duties in section Evaluation and Planning of the Client´s Rehabilitation Counselling suited well or very well the rehabilitation counsellors. 96 % considered Coordination and Cooperation tasks suitable, and 97 % supported Other Rehabilitation Counselling Customer Service, with 86 % finding the Counselling and Guidance that Support Rehabilitation as suitable duties. However, only 60 % of respondents supported the duties in section Supporting the Clients in their Own Environment. 20 respondents considered that developing rehabilitation counselling would bring additional value to rehabilitation coordination in medical rehabilitation services. Home visits emerged as the primary form of service for rehabilitation counsellors.
The results received in the thesis can be utilized in future when developing rehabilitation counselling in the medical rehabilitation services of the City of Tampere.
Opinnäytetyön aineistonkeruu toteutettiin E-lomakekyselynä. Kyselylomake sisälsi monivalintakysymyksiä, joilla selvitettiin kuntoutuksen ohjaajan työtehtäviä ja kuntoutuksen ohjaajan palvelumuotoja. Avoimella kysymyksellä, selvitettiin mitä lisäarvoa kuntoutusohjauksen kehittäminen toisi lääkinnällisen kuntoutuksen palveluun.
Kysely lähetettiin 44 avokuntoutuksen ammattilaisen sähköpostiin helmi-maaliskuun 2020 aikana. Vastauksia saatiin 37 kappaletta ja vastausprosentti oli 84,0 %. Havaintoaineisto käsiteltiin tilasto-ohjelman avulla ja avoimen kysymyksen vastaukset analysoitiin laadullisella otteella sisältöanalyysimenetelmää käyttäen.
Kuntoutuksen ohjaajan työtehtäviksi soveltui hyvin tai erittäin hyvin 91 % mielestä Arviointi ja suunnittelu asiakkaan kuntoutusohjauksessa- osion työtehtävät, 96 %:n mielestä Koordinointi ja yhteistyötehtävät, 97 %: n kannatuksen sai Kuntoutusohjauksen muu asiakastyö ja 86 %:n mielestä Kuntoutumista tukeva neuvonta ja ohjanta. Asiakkaan elinympäristössä selviytymisen tukeminen- osion liittyvät työtehtävät saivat vain 60 % kannatuksen. 20 vastaajan mielestä kuntoutusohjauksen kehittäminen toisi lisäarvoa kuntoutuksen koordinointiin lääkinnällisen kuntoutuksen palvelussa. Kotikäynti nousi esiin ensisijaisena kuntoutuksen ohjaajan palvelumuotona.
Opinnäytetyössä saatuja tuloksia voidaan tulevaisuudessa hyödyntää kuntoutusohjauksen kehittämisessä Tampereen kaupungin lääkinnällisen kuntoutuksen palvelussa.
The collection of the material for the thesis was conducted by an e-questionnaire. The questionnaire consisted of multiple-choice questions, which assisted in clarifying the duties and forms of service of rehabilitation counsellors. The open-ended question revealed what additional value the development of rehabilitation counselling would provide for the medical rehabilitation services.
The questionnaire was sent by email to 44 professionals in outpatient rehabilitation during February - March 2020. 37 respondents replied to the questionnaire, the response rate being 84.0 %. The received data was processed by a statistical program, and the replies to the open-ended question were analyzed by a qualitative approach using the content analysis method.
91 % of the respondents were of the opinion that the duties in section Evaluation and Planning of the Client´s Rehabilitation Counselling suited well or very well the rehabilitation counsellors. 96 % considered Coordination and Cooperation tasks suitable, and 97 % supported Other Rehabilitation Counselling Customer Service, with 86 % finding the Counselling and Guidance that Support Rehabilitation as suitable duties. However, only 60 % of respondents supported the duties in section Supporting the Clients in their Own Environment. 20 respondents considered that developing rehabilitation counselling would bring additional value to rehabilitation coordination in medical rehabilitation services. Home visits emerged as the primary form of service for rehabilitation counsellors.
The results received in the thesis can be utilized in future when developing rehabilitation counselling in the medical rehabilitation services of the City of Tampere.