Diabetesta sairastava lapsi varhaiskasvatuksessa -Vanhempien näkemyksiä
Tuominen, Taru (2020)
Tuominen, Taru
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100921224
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020100921224
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on tutkia diabetesta sairastavien lasten hoidon tukemisen haasteita ja onnistumisia varhaiskasvatuksessa. Tutkimustehtävässä tarkastellaan diabetesta sairastavien lasten vanhempien kokemuksia diabeteksen hoidon sujumisesta varhaiskasvatuksessa.
Työn tilaaja oli Suomen Diabetesliitto, ja tutkimukseen osallistui Tampereen diabetesyhdistyksen perhekerhon jäseniä.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin lapsen diabetesta sekä pitkäaikaissairauden hoitoa varhaiskasvatuksessa. Tietoperustaan kuului myös perheiden ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö. Tutkimusaineiston hankintamenetelmänä käytettiin lomakehaastatteluja ja aineiston analyysimenetelmänä teemoittelua.
Tulosten mukaan vanhemmat toivoivat, että heidän lastansa kohdeltaisiin kuten muitakin ryhmän lapsia mutta samalla diabeteksesta hyvin huolehtien. Diabeteksen hoidon haasteina koettiin syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtämättömyyttä. Vanhemmat kokivat positiivisena asiana varhaiskasvatuksen henkilökunnan sitoutumisen lapsen diabeteksen hoitoon, ja heillä oli ollut myös halua kouluttautua ja oppia lisää diabeteksen hoidosta.
Vanhempien ja kasvattajien välisen yhteistyön tulisi olla avointa ja keskustelevaa – se on avain onnistuneeseen ja turvalliseen diabeteksen hoitoon varhaiskasvatuksessa.
Työn tilaaja oli Suomen Diabetesliitto, ja tutkimukseen osallistui Tampereen diabetesyhdistyksen perhekerhon jäseniä.
Opinnäytetyön tietoperustassa tarkasteltiin lapsen diabetesta sekä pitkäaikaissairauden hoitoa varhaiskasvatuksessa. Tietoperustaan kuului myös perheiden ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyö. Tutkimusaineiston hankintamenetelmänä käytettiin lomakehaastatteluja ja aineiston analyysimenetelmänä teemoittelua.
Tulosten mukaan vanhemmat toivoivat, että heidän lastansa kohdeltaisiin kuten muitakin ryhmän lapsia mutta samalla diabeteksesta hyvin huolehtien. Diabeteksen hoidon haasteina koettiin syy- ja seuraus-suhteiden ymmärtämättömyyttä. Vanhemmat kokivat positiivisena asiana varhaiskasvatuksen henkilökunnan sitoutumisen lapsen diabeteksen hoitoon, ja heillä oli ollut myös halua kouluttautua ja oppia lisää diabeteksen hoidosta.
Vanhempien ja kasvattajien välisen yhteistyön tulisi olla avointa ja keskustelevaa – se on avain onnistuneeseen ja turvalliseen diabeteksen hoitoon varhaiskasvatuksessa.