Preoperatiivisen potilasohjauksen sähköisten menetelmien käyttö ennen päiväkirurgista elektiivistä toimenpidettä
Sainio, Juuso (2020)
Sainio, Juuso
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101321299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020101321299
Tiivistelmä
Suomessa tehdään vuosittain yli 350 000 elektiivistä leikkausta, joista jo vuonna 2011 päiväkirurgisesti toteutettiin 57 %. Päiväkirurgian osuuden odotetaan kasvavan leikkaustekniikoiden kehittymisen myötä. Huolellinen valmistautuminen ja elintapojen muutokset ennen elektiivistä leikkausta parantavat leikkaustulosta ja edistää toipumista leikkauksen jälkeen. Laadukkaalla preoperatiivisella potilasohjauksella voidaan parantaa potilaiden valmistautumista leikkaukseen, ohjaus korostuu etenkin päiväkirurgisessa toiminnassa potilaan itse ollessa vastuussa leikkaukseen valmistautumisesta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia sähköisiä preoperatiivisen potilasohjauksen menetelmiä päiväkirurgisessa toiminnassa on käytössä sekä mitkä ovat menetelmien hyödyt. Työn tavoitteena oli kehittää päiväkirurgisen elektiivisen toiminnan preoperatiivista potilasohjausta.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Katsauksen tiedonhaku toteutettiin pääosin tietokantahakuna PubMed-, Medic- ja Cinahl-tietokannoista. Tietokantahaut tehtiin yhteneväisillä hakusanoilla suomeksi ja englanniksi eri tietokannoissa. Tietokantahaulla löydettyjen julkaisujen joukosta valikoitui katsauksen aineistoksi 13 julkaisua. Lisäksi tiedonhakua toteutettiin manuaalisesti. Katsaukseen valitut julkaisut analysoitiin induktiivisesti ja esille tulleet eri sähköiset potilasohjausmenetelmät jaettiin kategorioihin. Tämän jälkeen aineistot analysoitiin uudelleen, jotta löydettiin eri menetelmien käytöstä todetut vaikutukset.
Tulosten mukaan käytössä oli neljä sähköisen potilasohjauksen kategoriaa: audiovisuaalisen tallenteen avulla annettava ohjaus, toimenpidekohtaisten ohjelmistojen tai sovellusten avulla annettava ohjaus, internetsivustolla potilaan saatavilla oleva ohjaus ja puhelinohjaus. Voidaan todeta kaikkien edellä mainittujen kategorioiden ohjauksen olleen aineistojen perusteella keskimääräisesti potilaalle hyödyllisiä. Potilaiden tyytyväisyys hoitoon parani ja hoidon tulos oli parempi. Mainittakoon, että menetelmiä oli puhelinohjausta lukuun ottamatta tutkittu ainoastaan yksikössä käytössä olleen perinteisen ohjauksen rinnalla käytettynä eikä itsenäisesti ilman perinteistä ohjausta toteutettuina. Jatkotutkimusaiheena mielenkiintoinen olisi sähköisten potilasohjausmenetelmien itsenäinen käyttö ilman perinteistä kasvokkain tapahtuvaa ohjausta.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, millaisia sähköisiä preoperatiivisen potilasohjauksen menetelmiä päiväkirurgisessa toiminnassa on käytössä sekä mitkä ovat menetelmien hyödyt. Työn tavoitteena oli kehittää päiväkirurgisen elektiivisen toiminnan preoperatiivista potilasohjausta.
Tämä opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen keinoin. Katsauksen tiedonhaku toteutettiin pääosin tietokantahakuna PubMed-, Medic- ja Cinahl-tietokannoista. Tietokantahaut tehtiin yhteneväisillä hakusanoilla suomeksi ja englanniksi eri tietokannoissa. Tietokantahaulla löydettyjen julkaisujen joukosta valikoitui katsauksen aineistoksi 13 julkaisua. Lisäksi tiedonhakua toteutettiin manuaalisesti. Katsaukseen valitut julkaisut analysoitiin induktiivisesti ja esille tulleet eri sähköiset potilasohjausmenetelmät jaettiin kategorioihin. Tämän jälkeen aineistot analysoitiin uudelleen, jotta löydettiin eri menetelmien käytöstä todetut vaikutukset.
Tulosten mukaan käytössä oli neljä sähköisen potilasohjauksen kategoriaa: audiovisuaalisen tallenteen avulla annettava ohjaus, toimenpidekohtaisten ohjelmistojen tai sovellusten avulla annettava ohjaus, internetsivustolla potilaan saatavilla oleva ohjaus ja puhelinohjaus. Voidaan todeta kaikkien edellä mainittujen kategorioiden ohjauksen olleen aineistojen perusteella keskimääräisesti potilaalle hyödyllisiä. Potilaiden tyytyväisyys hoitoon parani ja hoidon tulos oli parempi. Mainittakoon, että menetelmiä oli puhelinohjausta lukuun ottamatta tutkittu ainoastaan yksikössä käytössä olleen perinteisen ohjauksen rinnalla käytettynä eikä itsenäisesti ilman perinteistä ohjausta toteutettuina. Jatkotutkimusaiheena mielenkiintoinen olisi sähköisten potilasohjausmenetelmien itsenäinen käyttö ilman perinteistä kasvokkain tapahtuvaa ohjausta.