TYÖAIKA-AUTONOMIAN KÄYTTÖÖNOTTO TYÖYHTEISÖSSÄ : Käyttöönoton johtaminen, koetut vaikutukset ja odotukset esimiestyöltä tulevaisuudessa
Heikkilä, Elina (2011)
Heikkilä, Elina
Hämeen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111514601
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111514601
Tiivistelmä
Naisvaltaisella terveydenhoitoalalla työntekijöiden ikääntyminen ja vuorotyö aiheuttavat haasteita työssäjaksamiselle. Töitä pitäisi tulevaisuudessa jaksaa tehdä entistä pidempään ja samalla pitäisi myös pysyä työkykyisenä. Sen vuoksi työhyvinvointiin ja jaksamiseen on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Työyksikössä, jossa työaika-autonomia otettiin käyttöön, kokeiltiin tästä syystä ensin ergonomista työvuorosuunnittelua. Siitä saatujen kokemusten perusteella haluttiin lähteä kokeilemaan työaika-autonomiaa.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli ottaa työaika-autonomia käyttöön työyksikössä ja selvittää, kuinka työaika-autonomia johdettiin henkilöstön näkökulmasta. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, mitä konkreettisia vaikutuksia työaika-autonomialla saatiin työyksikössä ja mitä henkilöstö odotti johtamiselta ja esimiestyöltä tulevien muutosprosessien onnistumiseksi.
Tutkimus oli laadullinen ja sen aineisto saatiin teemahaastattelulla keväällä 2011. Haastattelut koostuivat ryhmähaastattelusta ja yhdestä yksilöhaastattelusta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla. Haastatteluun osallistuneet toimivat hoitajina työyksikössä, jossa työaika-autonomia otettiin käyttöön.
Tulosten mukaan työaika-autonomian johtamisessa korostuivat pohjustaminen, osallistuminen ja vakiinnuttaminen. Konkreettisina vaikutuksina työaika-autonomiasta saatiin kokemus löyhänä apuvälineenä perhe-elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, sillä oli rajalliset mahdollisuudet tuottaa yksilöä tyydyttävä työaikakokonaisuus, se tuotti kuitenkin harkitun suunnittelun avulla työhyvinvointia ja työn sisällön hallintaa, ja yksilöllinen vaikuttaminen työvuorosuunnittelussa lisääntyi. Henkilöstön odotukset johtamiselta ja esimiestoiminnalta tulevaisuuden muutoksissa kohdistuivat muutoksen etenemisen johtamiseen, muutoksen johtamisen osaamiseen, esimiehenä onnistumisen elementteihin ja työnteon edellytysten järjestämiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työyksiköissä, jotka aikovat ottaa työaika-autonomian käyttöönsä.
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli ottaa työaika-autonomia käyttöön työyksikössä ja selvittää, kuinka työaika-autonomia johdettiin henkilöstön näkökulmasta. Tarkoituksena oli myös kartoittaa, mitä konkreettisia vaikutuksia työaika-autonomialla saatiin työyksikössä ja mitä henkilöstö odotti johtamiselta ja esimiestyöltä tulevien muutosprosessien onnistumiseksi.
Tutkimus oli laadullinen ja sen aineisto saatiin teemahaastattelulla keväällä 2011. Haastattelut koostuivat ryhmähaastattelusta ja yhdestä yksilöhaastattelusta. Aineisto analysoitiin sisällön analyysilla. Haastatteluun osallistuneet toimivat hoitajina työyksikössä, jossa työaika-autonomia otettiin käyttöön.
Tulosten mukaan työaika-autonomian johtamisessa korostuivat pohjustaminen, osallistuminen ja vakiinnuttaminen. Konkreettisina vaikutuksina työaika-autonomiasta saatiin kokemus löyhänä apuvälineenä perhe-elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamisessa, sillä oli rajalliset mahdollisuudet tuottaa yksilöä tyydyttävä työaikakokonaisuus, se tuotti kuitenkin harkitun suunnittelun avulla työhyvinvointia ja työn sisällön hallintaa, ja yksilöllinen vaikuttaminen työvuorosuunnittelussa lisääntyi. Henkilöstön odotukset johtamiselta ja esimiestoiminnalta tulevaisuuden muutoksissa kohdistuivat muutoksen etenemisen johtamiseen, muutoksen johtamisen osaamiseen, esimiehenä onnistumisen elementteihin ja työnteon edellytysten järjestämiseen. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työyksiköissä, jotka aikovat ottaa työaika-autonomian käyttöönsä.