Metsäkoneenkuljettajan ammattitutkintoon valmistavan aikuiskoulutuksen sisällön ja toteutuksen kehittäminen Tampereen ammattiopistossa

Abstract

Kehityshankkeessa pohdin lähinnä nykyisen aikuiskoulutuksena tapahtuvan metsäkoneenkuljettaja koulutuksen mahdollisia kehittämiskohteita. Kehittämiskohteita selvitin kyselytutkimuksen avulla. Halusin myös liittää kehittämishankkeeseeni metsäkoneyrittäjien näkökulmia koulutuksesta v. 2009 tekemäni kehittämishankkeen avulla. Nykyisen koulutuksen kehittämistä haittaa eniten ehkä rahoituksen riittämättömyys. Koneita ei pystytä uusimaan sitä mukaa kuin on tarvetta. Vastaavasti resursseja opetuksen toteutukseen ei rahoituksen riittämättömyyden takia voida juurikaan lisätä. Koulutuksessa on puutteita mm. energiapuunkorjuun opettamisessa ja oppilaiden työssäoppimisessa. Hyvään tulokseen pääseminen vaatii vankan ja tasapuolisen onnistumisen puunkorjuun, teorian sekä käytännön opetuksen kanssa. Pitemmällä aikavälillä opettajien jatkuva venyminen työtehtävissä kuitenkin kostautuu luultavasti tulevina vuosina. Opettajan työ vaatii jatkuvaa suorittamista ja yksilöyrittämistä. Käytännössä töiden tuloksia arvioidaan perinteisesti asteikolla 4-10. Tämä johtaa ajatusmaailmaan, että vaan kympin suoritus on hyväksyttävissä. Työhyvinvoinnin kannalta opettajien ja työnantajan olisi hyväksyttävä huonompikin tulos, jos resursseja opetukseen ei voida lisätä. Opiskelijoiden työssäoppiminen olisi saatava toteutettua nykyistä huomattavasti paremmin, koska nyt se toteutuu vain satunnaisesti. Yhteistyötä metsäkoneyrittäjien ja oppilaitoksen välillä täytyisi tiivistää, että työllistymisen edellytyksiä saataisiin varmemmalle pohjalle. Opiskelijoiden työnhakumenetelmiä on myös parannettava etenkin koulutuksen loppuvaiheessa. Tutkimustuloksena syntyi konkreettinen parannusehdotus siitä, miten metsäkoneenkuljettajan koulutusta voidaan lähitulevaisuudessa kehittää vastaamaan koulutustarpeita niin opiskelijoiden kuin opettajienkin näkökulmasta.