Alkutuottajasta elintarvikkeiden jatkojalostajaksi : Ilmoitetun elintarvikehuoneiston perustaminen
Myllykangas, Kaisa (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102321588
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102321588
Tiivistelmä
Opinnäytetyön avulla haluttiin selvittää, millaisia vaatimuksia ilmoitetulla elintarvikehuoneistolla on alkutuottajan näkökulmasta. Työssä keskityttiin lainsäädännön rakenteellisiin vaatimuksiin sekä yleisiin vaatimuksiin ilmoitetun elintarvikehuoneiston perustamiseksi elintarvikkeiden jatkojalostusta varten. Työn laajenemisen vuoksi siitä rajattiin pois omavalvontasuunnitelman ja rakennuspiirustusten laatiminen sekä mahdollisen investointituen hakemiseen liittyvät asiat. Työn toimeksiantajana toimi Oulun Maa- ja kotitalousnaiset ja se tilattiin tuomaan osaltaan helpotusta jalostusasteen nostamiseen pientuottajan näkökulmasta.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tietoa kerättiin syvähaastattelun, teemahaastattelujen ja havainnoinnin avulla. Lisäksi hyödynnettiin monipuolisesti lähdeaineistoa. Työhön konkretiaa toi käytännön esimerkki, josta käytetään nimeä yritys X.
Työn tuloksena laadittiin alkutuottajia ja yritysasiantuntijoita varten käytännönläheinen tsekkilista ja kalusteluettelopohja ilmoitetun elintarvikehuoneiston suunnittelun tueksi. Näiden laatimisessa hyödynnettiin aineistotriangulaatiota. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan sanoa, että tehtäessä elintarvikehuoneistoa vanhaan (tai uuteen) tilaan, on prosessiin hyvä ottaa mukaan alan asiantuntijoita. Oman alueen valvova viranomainen, rakennusviranomainen, yritysasiantuntija ja kokemusasiantuntijat eli muut yrittäjät ovat hyvä yhdistelmä projektin eteenpäin viemiseen.
Suunnitteluun kokonaisuutena on hyvä varata tarpeeksi aikaa: on iso työ miettiä omat tulevat tuotteet, oma työnkulku ja huoneiston kalustus. Hyvä etukäteisselvittely ja perehtyminen auttavat prosessia etenemään nopeammin.
Opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Tietoa kerättiin syvähaastattelun, teemahaastattelujen ja havainnoinnin avulla. Lisäksi hyödynnettiin monipuolisesti lähdeaineistoa. Työhön konkretiaa toi käytännön esimerkki, josta käytetään nimeä yritys X.
Työn tuloksena laadittiin alkutuottajia ja yritysasiantuntijoita varten käytännönläheinen tsekkilista ja kalusteluettelopohja ilmoitetun elintarvikehuoneiston suunnittelun tueksi. Näiden laatimisessa hyödynnettiin aineistotriangulaatiota. Opinnäytetyön johtopäätöksenä voidaan sanoa, että tehtäessä elintarvikehuoneistoa vanhaan (tai uuteen) tilaan, on prosessiin hyvä ottaa mukaan alan asiantuntijoita. Oman alueen valvova viranomainen, rakennusviranomainen, yritysasiantuntija ja kokemusasiantuntijat eli muut yrittäjät ovat hyvä yhdistelmä projektin eteenpäin viemiseen.
Suunnitteluun kokonaisuutena on hyvä varata tarpeeksi aikaa: on iso työ miettiä omat tulevat tuotteet, oma työnkulku ja huoneiston kalustus. Hyvä etukäteisselvittely ja perehtyminen auttavat prosessia etenemään nopeammin.