Balanced Scorecard yrityksen strategisena ohjausjärjestelmänä
Pakarinen, Markus (2020)
Pakarinen, Markus
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102621624
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102621624
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, minkä tyyppisenä ohjausjärjestelmänä Balanced Scorecard (tuloskortti) koetaan suomalaisissa yrityksissä, sekä kuinka moni suomalaisista yrityksistä hyödyntää strategiatyössään tuloskorttia. Opinnäytetyö suoritettiin heinäkuun 2020 ja syyskuun 2020 välisenä aikana.
Opinnäytetyön tutkimusongelman selvittämiseksi käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta, ja tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin suomalaiset yritykset. Julkinen sektori rajattiin tästä opinnäytetyöstä ulkopuolelle. Tutkimusmenetelmäksi työlle valikoitui otantatutkimus, jossa tutkimuksen perusjoukosta valittiin harkinnanvarainen näyte.
Työn tietoperustassa ensimmäiseksi syvennytään yrityksen strategiatyöhön, koska sen voidaan katsoa olevan pohjayrityksen Balanced Scorecardin laatimiselle sekä käytölle. Toisessa tietoperustan luvussa esitellään Balanced Scorecardia yleisesti, sen suosion kehitystä tähän päivään sekä siihen liittyviä aspekteja. Tietoperustan viimeisessä luvussa käsitellään yrityksen suorituskyvyn mittaamista Balanced Scorecardin avulla sekä vastataan esimerkiksikysymyksiin: mitä tarkoitetaan tasapainoisella mittaristolla ja mitä vaiheita Balanced Scorecardin toteutusvaihe pitää sisällään.
Tämän opinnäytetyön empiirinen osuus alkaa tutkimusprosessin esittelyllä, jossa perustellaan valittu tutkimusote ja -menetelmä sekä esitellään analysointiprosessi. Lisäksi kyselylomakkeen laatimisprosessi esitellään yksityiskohtaisesti. Tutkimusmenetelmäksi työlle valittiin kyselytutkimus, joka toteutettiin Webropol-kyselytutkimusalustalla. Kyselylomake ja saatekirje lähetettiin yhteensä 5809 suomalaisenyrityksen edustajalle 18.8.2020 sähköpostitse. Kyselyyn vastasi kyselyn vastausajankohdanaikana 28.8.2020 mennessä 297 yrityksen edustajaa, joten kyselyn vastausprosentiksi muodostui noin 5 prosenttia. Empiirinen osuus jatkuu tutkimustulosten analysoinnilla visuaalisien ja havainnollistavien kuvioiden avulla. Analysoinnissa käytettiin apuna Microsoft Excel –taulukkolaskentaohjelmaa.
Tämän työn kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että tuloskorttia käyttävistä suomalaisista yrityksistä valtaosa on yleisesti tyytyväisiä tuloskortin käytettävyyteen ja kokevat sen tarpeelliseksi ja lisäarvoa tuottavaksi ohjausjärjestelmäksi. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä enemmistö oli kooltaan pien- tai mikroyrityksiä, minkä uskotaan olevan syynä sille, että tuloskorttia ilmoitti käyttävänsä vain noin kolmannes kaikista kyselyyn osallistuneista yrityksistä. Opinnäytetyö päättyy pohdintaan, jossa esitellään tutkimuksen tekijän johtopäätökset, jotka pohjautuvat tutkimustuloksiin. Pohdinta-luvun päättää tutkimuksen luotettavuuden ja opinnäytetyöprosessin arviointiosuudet sekä lopuksi esitellään jatkotutkimusaiheet, joita tämä tutkimustyyppinen opinnäytetyö mahdollistaa seuraaville aihetta tutkiville intresseille.
Opinnäytetyön tutkimusongelman selvittämiseksi käytettiin kvantitatiivista eli määrällistä tutkimusotetta, ja tutkimuksen kohderyhmäksi valittiin suomalaiset yritykset. Julkinen sektori rajattiin tästä opinnäytetyöstä ulkopuolelle. Tutkimusmenetelmäksi työlle valikoitui otantatutkimus, jossa tutkimuksen perusjoukosta valittiin harkinnanvarainen näyte.
Työn tietoperustassa ensimmäiseksi syvennytään yrityksen strategiatyöhön, koska sen voidaan katsoa olevan pohjayrityksen Balanced Scorecardin laatimiselle sekä käytölle. Toisessa tietoperustan luvussa esitellään Balanced Scorecardia yleisesti, sen suosion kehitystä tähän päivään sekä siihen liittyviä aspekteja. Tietoperustan viimeisessä luvussa käsitellään yrityksen suorituskyvyn mittaamista Balanced Scorecardin avulla sekä vastataan esimerkiksikysymyksiin: mitä tarkoitetaan tasapainoisella mittaristolla ja mitä vaiheita Balanced Scorecardin toteutusvaihe pitää sisällään.
Tämän opinnäytetyön empiirinen osuus alkaa tutkimusprosessin esittelyllä, jossa perustellaan valittu tutkimusote ja -menetelmä sekä esitellään analysointiprosessi. Lisäksi kyselylomakkeen laatimisprosessi esitellään yksityiskohtaisesti. Tutkimusmenetelmäksi työlle valittiin kyselytutkimus, joka toteutettiin Webropol-kyselytutkimusalustalla. Kyselylomake ja saatekirje lähetettiin yhteensä 5809 suomalaisenyrityksen edustajalle 18.8.2020 sähköpostitse. Kyselyyn vastasi kyselyn vastausajankohdanaikana 28.8.2020 mennessä 297 yrityksen edustajaa, joten kyselyn vastausprosentiksi muodostui noin 5 prosenttia. Empiirinen osuus jatkuu tutkimustulosten analysoinnilla visuaalisien ja havainnollistavien kuvioiden avulla. Analysoinnissa käytettiin apuna Microsoft Excel –taulukkolaskentaohjelmaa.
Tämän työn kyselytutkimuksen tulokset osoittavat, että tuloskorttia käyttävistä suomalaisista yrityksistä valtaosa on yleisesti tyytyväisiä tuloskortin käytettävyyteen ja kokevat sen tarpeelliseksi ja lisäarvoa tuottavaksi ohjausjärjestelmäksi. Tutkimukseen osallistuneista yrityksistä enemmistö oli kooltaan pien- tai mikroyrityksiä, minkä uskotaan olevan syynä sille, että tuloskorttia ilmoitti käyttävänsä vain noin kolmannes kaikista kyselyyn osallistuneista yrityksistä. Opinnäytetyö päättyy pohdintaan, jossa esitellään tutkimuksen tekijän johtopäätökset, jotka pohjautuvat tutkimustuloksiin. Pohdinta-luvun päättää tutkimuksen luotettavuuden ja opinnäytetyöprosessin arviointiosuudet sekä lopuksi esitellään jatkotutkimusaiheet, joita tämä tutkimustyyppinen opinnäytetyö mahdollistaa seuraaville aihetta tutkiville intresseille.