Tuotannonohjausjärjestelmän raportoinnin seuranta ja kehitys
Lindholm, Jenni (2020)
Lindholm, Jenni
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102321593
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020102321593
Tiivistelmä
Opinnäytetyön toimeksiantajan, TT Gaskets, tavoitteena oli parantaa tuotannonohjausjärjestelmän raportointia tehokkaamman tuotannonohjauksen ja paremman tuottavuuden saavuttamiseksi. Opinnäytetyössä selvitettiin syitä raportoimattomille töille ja parannettiin ohjelman toimivuutta. Työntekijöiltä kerättiin käyttäjäkokemuksia ja tehtiin uudet käyttöohjeet raportointiin. Raportoinnissa käytettiin Intergraph Smart Production Powered by NESTIX - tuotannonohjausjärjestelmää.
Opinnäytetyö aloitettiin raportoimalla raportoimattomia töitä järjestelmästä ja seuraamalla niiden määrää. Tämän perusteella päästiin kiinni ongelmien laajuuteen ja raportoimattomuuden perussyihin. Työntekijöille järjestettiin kysely, jolla kerättiin käyttäjäkokemuksia raportoinnista. Kerätyn tiedon perusteella luotiin työntekijöille visuaalisemmat raportointiohjeet ja heitä motivoitiin raportoimaan. Häiriösyyt tarkastettiin sekä raportointiosastot ja hylkäyssyyt päivitettiin ajantasaisiksi. Ohjelman käyttöä parannettiin sujuvammaksi.
Opinnäytetyöllä selvitettiin raportoimattomuuden syyt: virheelliset työvaiheketjut, tekniset ongelmat sekä motivaation puute. Näiden lisäksi parannettiin raportointiohjelmaa ja koulutettiin työntekijöitä raportoimaan. Työntekijöille järjestetyn kyselyn perusteella havaittiin työntekijöiden vaihteleva suhtautuminen raportointiin, sen käyttöön liittyvät ongelmat ja parannusehdotukset. Opinnäytetyöllä saavutettiin kattava kuva raportoinnin tilasta sekä sen mahdollisuuksista ja ongelmakohdista. Huolellinen raportointi mahdollistaa tuotannonohjauksen jatkuvan parantamisen ja tuottavuuden lisäämisen.
Opinnäytetyö aloitettiin raportoimalla raportoimattomia töitä järjestelmästä ja seuraamalla niiden määrää. Tämän perusteella päästiin kiinni ongelmien laajuuteen ja raportoimattomuuden perussyihin. Työntekijöille järjestettiin kysely, jolla kerättiin käyttäjäkokemuksia raportoinnista. Kerätyn tiedon perusteella luotiin työntekijöille visuaalisemmat raportointiohjeet ja heitä motivoitiin raportoimaan. Häiriösyyt tarkastettiin sekä raportointiosastot ja hylkäyssyyt päivitettiin ajantasaisiksi. Ohjelman käyttöä parannettiin sujuvammaksi.
Opinnäytetyöllä selvitettiin raportoimattomuuden syyt: virheelliset työvaiheketjut, tekniset ongelmat sekä motivaation puute. Näiden lisäksi parannettiin raportointiohjelmaa ja koulutettiin työntekijöitä raportoimaan. Työntekijöille järjestetyn kyselyn perusteella havaittiin työntekijöiden vaihteleva suhtautuminen raportointiin, sen käyttöön liittyvät ongelmat ja parannusehdotukset. Opinnäytetyöllä saavutettiin kattava kuva raportoinnin tilasta sekä sen mahdollisuuksista ja ongelmakohdista. Huolellinen raportointi mahdollistaa tuotannonohjauksen jatkuvan parantamisen ja tuottavuuden lisäämisen.