Clostridium difficile -pikatestin koestus
Heikkonen, Kristiina; Honkanen, Elli (2020)
Heikkonen, Kristiina
Honkanen, Elli
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110122006
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110122006
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena oli Abottin ja Techlab-yhtiön valmistaman C. Diff Quik Chek Complete -vieritestin toimivuuden ja käytettävyyden testaaminen. Opinnäytetyön aihe saatiin Fimlab Laboratoriot Oy:n mikrobiologian yksiköstä. Tarkoituksena oli analysoida ulostenäytteitä C. Diff Quik Chek Complete-testillä. Opinnäytetyön tehtävinä oli arvioida testin tulostasoa sekä luotettavuutta nykyisin käytössä olevaan PCR-menetelmään verraten. Pikatestin soveltuvuutta terveydenhuollon yksikön käyttöön tarkasteltiin SWOT-analyyseillä, joissa otettiin huomioon käyttäjäystävällisyys ja käytännön työhön soveltuvuus.
Lokakuun 2019 ja joulukuun 2019 välillä suoritettiin 62 analyysia Fimlab Laboratoriot Oy:lle lähetetyillä potilasnäytteillä. Näytteet oli jo analysoitu PCR-menetelmällä ja siitä saatu tulos oli kirjoitettu näyteastiaan. Suositeltavin näytetyyppi oli valmistajan mukaan tuore uloste, mutta suurin osa näytteistä lähetetään laboratorioon FecalSwab-putkessa. Näytteet jakautuivat neljään ryhmään. Testiä suositellaan seulontatestiksi tai käytettäväksi diagnostiikan apuna. European Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases (ESCMID) on luonut kaksi algoritmia, jotka ohjeistavat testin tehokkaaseen, mutta laadukkaaseen ja turvalliseen käyttöön. Testiä arvioitiin näiden algoritmien valossa. Tulokset viittasivat siihen, että testi toimi sille asetettujen odotusten mukaisesti ja tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa.
PCR-menetelmä osoittaa toksigeenisen bakteerin läsnäolon. Toksigeeninen bakteeri ei kuitenkaan välttämättä tuota toksiinia ja se saattaa olla myös osa potilaan suoliston normaaliflooraa. Toksiiniosuus tuotti tässä koestuksessa suurimman osan vääristä negatiivisista, mikä voi osaksi selittyä em. seikalla. Muita selittäviä syitä saattavat olla esimerkiksi toksiinin alhainen pitoisuus näytteessä. Pikatestin onkin sanottu olevan spesifimpi oireiselle tulehdukselle, sillä se on positiivinen vasta suuremmilla toksiinipitoisuuksilla. Myös opinnäytetyön käytännön toteutuksen kannalta välttämättömät seikat ovat saattaneet vaikuttaa tuloksiin. Jatkotutkimuksena pikatestiä voisi verrata toiseen menetelmään, tai keskittyä tekemään saman tyyppisen koestuksen ainoastaan tuoreita ulostenäytteitä hyödyntäen. Käyttökokemuksen arviointi hoitotyön ammattilaisten toimesta, voisi kertoa enemmän testin kohderyhmän ajatuksista testin käytettävyyden suhteen.
Lokakuun 2019 ja joulukuun 2019 välillä suoritettiin 62 analyysia Fimlab Laboratoriot Oy:lle lähetetyillä potilasnäytteillä. Näytteet oli jo analysoitu PCR-menetelmällä ja siitä saatu tulos oli kirjoitettu näyteastiaan. Suositeltavin näytetyyppi oli valmistajan mukaan tuore uloste, mutta suurin osa näytteistä lähetetään laboratorioon FecalSwab-putkessa. Näytteet jakautuivat neljään ryhmään. Testiä suositellaan seulontatestiksi tai käytettäväksi diagnostiikan apuna. European Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases (ESCMID) on luonut kaksi algoritmia, jotka ohjeistavat testin tehokkaaseen, mutta laadukkaaseen ja turvalliseen käyttöön. Testiä arvioitiin näiden algoritmien valossa. Tulokset viittasivat siihen, että testi toimi sille asetettujen odotusten mukaisesti ja tulokset olivat linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa.
PCR-menetelmä osoittaa toksigeenisen bakteerin läsnäolon. Toksigeeninen bakteeri ei kuitenkaan välttämättä tuota toksiinia ja se saattaa olla myös osa potilaan suoliston normaaliflooraa. Toksiiniosuus tuotti tässä koestuksessa suurimman osan vääristä negatiivisista, mikä voi osaksi selittyä em. seikalla. Muita selittäviä syitä saattavat olla esimerkiksi toksiinin alhainen pitoisuus näytteessä. Pikatestin onkin sanottu olevan spesifimpi oireiselle tulehdukselle, sillä se on positiivinen vasta suuremmilla toksiinipitoisuuksilla. Myös opinnäytetyön käytännön toteutuksen kannalta välttämättömät seikat ovat saattaneet vaikuttaa tuloksiin. Jatkotutkimuksena pikatestiä voisi verrata toiseen menetelmään, tai keskittyä tekemään saman tyyppisen koestuksen ainoastaan tuoreita ulostenäytteitä hyödyntäen. Käyttökokemuksen arviointi hoitotyön ammattilaisten toimesta, voisi kertoa enemmän testin kohderyhmän ajatuksista testin käytettävyyden suhteen.