Huumausaineseulontanäytteestä tutkittavat komponentit ja analysointia häiritsevät tekijät
Ahonen, Maija; Tukonen, Laura (2020)
Ahonen, Maija
Tukonen, Laura
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110222085
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110222085
Tiivistelmä
Huumeiden käyttö ja kokeilu ovat yleistyneet huomattavasti etenkin nuorten keskuudessa. Tämän yleistyminen on johtanut siihen, että huumeisiin suhtaudutaan myönteisemmin. Huumeiden käytön kasvu näkyy erityisesti huumeiden aiheuttamissa haittavaikutustilastoissa ja huumeita käyttävien palvelutarpeiden kasvussa. Huumeiden lisääntyminen näkyy myös laboratorioissa: huumetestejä tehdään nykyään enemmän kuin ennen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää huumausainenäytteestä tutkittavat komponentit ja huumausaineseulontanäytteen analysointia häiritsevät tekijät. Työn tavoitteena oli tehdä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriolle kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla laboratoriossa voidaan kehittää huumausaineanalytiikan laadunvarmistusta.
Opinnäytetyöhön kerättiin aineisto terveysalan sähköisistä tietokannoista: Medicsta ja Medlinesta (EBSCO). Tiedonhauille tehtiin aikarajaus 2000-2020, mutta osa aineistoista on valittu aikarajauskriteerin ulkopuolelta, sillä uusimpia versioita ei ollut saatavilla. Aikarajauskriteerin lisäksi tiedonhauissa käytettiin muun muassa kielirajausta. Tietokantahakujen perusteella työhön valikoitui 20 artikkelia. Tietokannoista löytyneiden artikkeleiden lisäksi tietoa täydennettiin manuaalisen haun avulla. Kokonaisuudessaan työhön valikoitui 45 artikkelia.
Jokaisesta virtsasta tehdystä huumausaineseulontanäytteestä tutkitaan laboratoriossa pH, kreatiniini, ominaispaino, lämpötila ja ulkonäkö. Tutkittavien komponenttien avulla voidaan varmistua siitä, ettei näytettä ole manipuloitu ja näin ollen voidaan taata tutkimustuloksen luotettavuus. Näytteitä analysoitavia menetelmiä voi kuitenkin häiritä näytteeseen näytteenannon yhteydessä lisättävät komponentit, kuten nitriitti, pyridiniumklorokromaatti, peroksidaasi ja peroksidi, natriumhypokloriitti, etikka, erilaiset pesuaineet ja saippuat sekä natriumkloridi. Jotkin komponentit voivat häiritä immunologisia tai kaasukromatografisia menetelmiä niin paljon, että oikeasti positiivisesta tuloksesta tulee väärä negatiivinen. Mahdollinen jatkotutkimusaihe voisi olla, miten tässä opinnäytetyössä esitettyjä komponentteja tutkitaan jo markkinoilla olevilla eri testausmenetelmillä ja laitteilla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää huumausainenäytteestä tutkittavat komponentit ja huumausaineseulontanäytteen analysointia häiritsevät tekijät. Työn tavoitteena oli tehdä Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin laboratoriolle kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jonka avulla laboratoriossa voidaan kehittää huumausaineanalytiikan laadunvarmistusta.
Opinnäytetyöhön kerättiin aineisto terveysalan sähköisistä tietokannoista: Medicsta ja Medlinesta (EBSCO). Tiedonhauille tehtiin aikarajaus 2000-2020, mutta osa aineistoista on valittu aikarajauskriteerin ulkopuolelta, sillä uusimpia versioita ei ollut saatavilla. Aikarajauskriteerin lisäksi tiedonhauissa käytettiin muun muassa kielirajausta. Tietokantahakujen perusteella työhön valikoitui 20 artikkelia. Tietokannoista löytyneiden artikkeleiden lisäksi tietoa täydennettiin manuaalisen haun avulla. Kokonaisuudessaan työhön valikoitui 45 artikkelia.
Jokaisesta virtsasta tehdystä huumausaineseulontanäytteestä tutkitaan laboratoriossa pH, kreatiniini, ominaispaino, lämpötila ja ulkonäkö. Tutkittavien komponenttien avulla voidaan varmistua siitä, ettei näytettä ole manipuloitu ja näin ollen voidaan taata tutkimustuloksen luotettavuus. Näytteitä analysoitavia menetelmiä voi kuitenkin häiritä näytteeseen näytteenannon yhteydessä lisättävät komponentit, kuten nitriitti, pyridiniumklorokromaatti, peroksidaasi ja peroksidi, natriumhypokloriitti, etikka, erilaiset pesuaineet ja saippuat sekä natriumkloridi. Jotkin komponentit voivat häiritä immunologisia tai kaasukromatografisia menetelmiä niin paljon, että oikeasti positiivisesta tuloksesta tulee väärä negatiivinen. Mahdollinen jatkotutkimusaihe voisi olla, miten tässä opinnäytetyössä esitettyjä komponentteja tutkitaan jo markkinoilla olevilla eri testausmenetelmillä ja laitteilla.