Opettajatiimin johtaminen : Vuorovaikutuksen merkitys tiimin toimivuuteen
Haapaniemi, Anne (2011)
Haapaniemi, Anne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2011
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111614639
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2011111614639
Tiivistelmä
Aloittaessasi opetustyössä runsas pari vuotta sitten, tunsin itseni kuin Liisaksi Ihmemaassa. Tulin yksityiseltä sektorilta ja olin tottunut tekemään työtä organisaatiossa, jossa toimi hyvin työhönsä koulutetut esimiehet. Opettajaorganisaatio on asiantuntijaorganisaatio ja sen johtaminen on haasteellista. Aloitin tiimissä, jonka jäsenet olivat hajallaan ympäri Pirkanmaata. Jokainen opettaja toimi omassa työssään melko yksin. Tiimitapaamisia oli noin kerran kuukaudessa. Vuorovaikutuksen ylläpitäminen oli haasteellista ja sana tiimi vilahteli kuitenkin usein keskusteluissa.
Hanketyöni tarkoituksena oli selvittää, millainen oli haastateltavien näkemys toimivasta vuorovaikutuksesta tiimissä ja miten sana tiimi ymmärrettiin? Minkä merkityksen sana tiimi sai sisällöllisesti? Ymmärrettiinkö tiimin toiminnan tavoitteet? Uskottiinko tiimiin?
Pienimuotoista tutkielmaani varten haastattelin harkinnanvaraisesti neljää opetusalalla työskentelevää henkilöä, joilla oli kokemusta tiimityöstä. Sukupuolijakauma oli yksi mies ja kolme naista. Työkokemus tiimissä vaihteli kolmesta kuukaudesta viiteentoista vuoteen. Tiimien koko oli vaihdellut vuosien varrella, tuntiopettajat olivat tulleet ja menneet. Osaan tiimin jäsenistä ei kukaan ollut saanut kunnolla kontaktia. Tiimit olivat joutuneet toimimaan projektinomaisesti. Tämä johtui pääasiassa opettajien määräaikaisista työsuhteista. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tutkimustulosten mukaan haastateltavat ymmärsivät tiimikäsitteen sanana, mutta eivät olleet sisäistäneet, mitä toiminta tiimissä oikeastaan oli. Vuorovaikutuksen merkityksen he ymmärsivät ihmisten väliseksi kanssakäymiseksi, jossa kuunneltiin ja kunnioitettiin mielipiteitä. Tutkimuksen tuloksista selviää myös, että johtaminen ei ollut tasapuolista eikä kannustavaa. Johtamisen työkaluja ei juuri käytetty eikä tehtyjä päätöksiä kirjattu pöytäkirjaan systemaattisesti.
______________________________________________________________________
Asiasanat: tiimi, ryhmä, vuorovaikutus, ilmapiiri, avoimuus, yhteistyö, johtaminen
Hanketyöni tarkoituksena oli selvittää, millainen oli haastateltavien näkemys toimivasta vuorovaikutuksesta tiimissä ja miten sana tiimi ymmärrettiin? Minkä merkityksen sana tiimi sai sisällöllisesti? Ymmärrettiinkö tiimin toiminnan tavoitteet? Uskottiinko tiimiin?
Pienimuotoista tutkielmaani varten haastattelin harkinnanvaraisesti neljää opetusalalla työskentelevää henkilöä, joilla oli kokemusta tiimityöstä. Sukupuolijakauma oli yksi mies ja kolme naista. Työkokemus tiimissä vaihteli kolmesta kuukaudesta viiteentoista vuoteen. Tiimien koko oli vaihdellut vuosien varrella, tuntiopettajat olivat tulleet ja menneet. Osaan tiimin jäsenistä ei kukaan ollut saanut kunnolla kontaktia. Tiimit olivat joutuneet toimimaan projektinomaisesti. Tämä johtui pääasiassa opettajien määräaikaisista työsuhteista. Tutkimus suoritettiin teemahaastatteluina, jotka nauhoitettiin ja litteroitiin. Aineisto analysoitiin teoriasidonnaisen sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla.
Tutkimustulosten mukaan haastateltavat ymmärsivät tiimikäsitteen sanana, mutta eivät olleet sisäistäneet, mitä toiminta tiimissä oikeastaan oli. Vuorovaikutuksen merkityksen he ymmärsivät ihmisten väliseksi kanssakäymiseksi, jossa kuunneltiin ja kunnioitettiin mielipiteitä. Tutkimuksen tuloksista selviää myös, että johtaminen ei ollut tasapuolista eikä kannustavaa. Johtamisen työkaluja ei juuri käytetty eikä tehtyjä päätöksiä kirjattu pöytäkirjaan systemaattisesti.
______________________________________________________________________
Asiasanat: tiimi, ryhmä, vuorovaikutus, ilmapiiri, avoimuus, yhteistyö, johtaminen