Varhaiskasvatuksen opettajien vaihtuvuus ja työpaikan vaihtoaikeet työhyvinvoinnin näkökulmasta
Mäenpää, Julia; Virtanen, Veera (2020)
Mäenpää, Julia
Virtanen, Veera
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110422231
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110422231
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää varhaiskasvatuksen opettajien ajatuksia ja kokemuksia työntekijöiden vaihtuvuudesta ja työpaikan vaihtoon johtavista syistä. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuoda näkyväksi tekijät, jotka vaikuttavat varhaiskasvatuksen opettajien vaihtuvuuteen ja työpaikan vaihtoaikeisiin. Tavoitteena oli saatujen tulosten kautta kehittää vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen puuttumista sekä työhyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista, jolloin vapaaehtoista vaihtuvuutta voitaisiin vähentää ja työhön sitoutumista lisätä.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä oli eläytymismenetelmä. Eläytymismenetelmällä tarkoitetaan pienten esseiden tai tarinoiden kirjoittamista, joihin tutkittavat orientoidaan kehyskertomuksien avulla. Aineisto kerättiin siten, että vastaajat eläytyivät ennalta laadittuun negatiiviseen tai positiiviseen kehyskertomukseen. Saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Analysoitavia vastauksia oli yhteensä 21. Opinnäytetyössä ei luottamuksellisista syistä mainita joissakin vastauksissa esiin tuotua varhaiskasvatuksen yksikköä, jossa kyseinen vastaaja työskentelee.
Opinnäytetyön tuloksista tulee selkeästi ilmi, miten laajasta ilmiöstä on kyse ja mitkä kaikki tekijät tulisi huomioida varhaiskasvatuksessa työhyvinvointia tarkasteltaessa. Tulosten mukaan työyhteisö vaikuttaa merkittävästi työntekijän työtyytyväisyyteen. Resurssit, oman opettajuuden ja pedagogiikan toteuttaminen, työn organisointi, toimiva sijaisjärjestelmä, työn arvostus sekä omaan työnkuvaan vaikuttaminen heijastuvat työntekijöiden sitoutumiseen ja vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen. Johtamisen osalta tärkeimmäksi nousi esihenkilön saavutettavuus sekä ammatilliset taidot ja arvostus työntekijöitä kohtaan. Tulokset kertoivat myös, että työympäristö vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työn toteuttamiseen. Saadun aineiston sekä aiemman tiedon perusteella tehdyt kehittämisehdotukset, kuten arjen tukitoimet, tuen oikea-aikaisuus, yhdessä kehittäminen ja osaamiseen panostaminen, auttavat varmistamaan laadukkaan ja eettisesti kestävän työhyvinvoinnin tukemisen myös tulevaisuudessa.
Opinnäytetyö oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä oli eläytymismenetelmä. Eläytymismenetelmällä tarkoitetaan pienten esseiden tai tarinoiden kirjoittamista, joihin tutkittavat orientoidaan kehyskertomuksien avulla. Aineisto kerättiin siten, että vastaajat eläytyivät ennalta laadittuun negatiiviseen tai positiiviseen kehyskertomukseen. Saatu aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Analysoitavia vastauksia oli yhteensä 21. Opinnäytetyössä ei luottamuksellisista syistä mainita joissakin vastauksissa esiin tuotua varhaiskasvatuksen yksikköä, jossa kyseinen vastaaja työskentelee.
Opinnäytetyön tuloksista tulee selkeästi ilmi, miten laajasta ilmiöstä on kyse ja mitkä kaikki tekijät tulisi huomioida varhaiskasvatuksessa työhyvinvointia tarkasteltaessa. Tulosten mukaan työyhteisö vaikuttaa merkittävästi työntekijän työtyytyväisyyteen. Resurssit, oman opettajuuden ja pedagogiikan toteuttaminen, työn organisointi, toimiva sijaisjärjestelmä, työn arvostus sekä omaan työnkuvaan vaikuttaminen heijastuvat työntekijöiden sitoutumiseen ja vapaaehtoiseen vaihtuvuuteen. Johtamisen osalta tärkeimmäksi nousi esihenkilön saavutettavuus sekä ammatilliset taidot ja arvostus työntekijöitä kohtaan. Tulokset kertoivat myös, että työympäristö vaikuttaa työntekijöiden hyvinvointiin ja työn toteuttamiseen. Saadun aineiston sekä aiemman tiedon perusteella tehdyt kehittämisehdotukset, kuten arjen tukitoimet, tuen oikea-aikaisuus, yhdessä kehittäminen ja osaamiseen panostaminen, auttavat varmistamaan laadukkaan ja eettisesti kestävän työhyvinvoinnin tukemisen myös tulevaisuudessa.