Palautteen merkitys esimiehen oman työn kehittämisessä
Tolvanen, Anna-Kaisa (2020)
Tolvanen, Anna-Kaisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110622339
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110622339
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohtaavatko Elisa Oyj:n päivittäisjohtamisen mallin mukainen palautteen antamisen tapa sekä ajatus palautteesta oman työn kehittämisen välineenä todellisuudessa henkilöasiakaspalvelussa työskentelevien ryhmäpäälliköiden omien kokemusten kanssa. Tutkimuksen tarkoitus oli tarkastella palautetta eri näkökulmista ja sen antamisen tärkeyttä esimiestyön osana. Edellä mainitun lisäksi opinnäytetyössä käytiin läpi millaista hyötyä ryhmäpäälliköt ovat saaneet palautteesta kehittääkseen omaa työtänsä, toimintatapojaan sekä tapaa, jolla he johtavat tiimiään sekä kommunikoivat alaistensa kanssa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin keneltä haastatellut ryhmäpäälliköt saavat palautetta omasta työstään ja millä tavalla he suhtautuvat saamaansa palautteeseen.
Tutkimuksen menetelmänä oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin haastattelemalla Elisa Oyj:n henkilöasiakaspalvelussa työskentelevää kuutta ryhmäpäällikköä, jotka osallistuivat yrityksen strategian mukaiseen päivittäisjohtamisen valmennukseen syksyllä 2019. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teamsin välityksellä videohaastatteluina huhtikuussa 2020 ja niiden pohjana käytettiin puolistrukturoitua kysymyslomaketta.
Tutkimuksen aineistoa analysoitiin soveltuvin osin diskurssianalyysin avulla. Haastatteluiden tuloksista saatiin muodostettua kuva siitä, keneltä haastatellut ryhmäpäälliköt saivat palautetta ja millä tapaa saatu palaute todellisuudessa on muokannut heidän tapojaan työskennellä ja johtaa alaisiaan. Tuloksista on luettavissa, että saadun palautteen perusteella tehdyistä muutoksista on jäänyt todellisuudessa käyttöön melko pieniä, mutta arjen sujuvoittamisen kannalta tärkeitä asioita. Mitä lähempänä muutos oli ollut arjessa oikeasti tarpeellista asiaa, sitä varmemmin se oli jää käyttöön ja siitä oli muodostunut uusi tapa toimia.
Tutkimuksesta saatua tietoa tullaan hyödyntämään Elisa Oyj:n päivittäisjohtamisen valmentajien työn ja toimintatapojen kehittämisen osana ja kasvatetaan valmentajien ymmärrystä palautteen merkitysestä osana valmennusta.
Tutkimuksen menetelmänä oli laadullinen tutkimus ja aineisto kerättiin haastattelemalla Elisa Oyj:n henkilöasiakaspalvelussa työskentelevää kuutta ryhmäpäällikköä, jotka osallistuivat yrityksen strategian mukaiseen päivittäisjohtamisen valmennukseen syksyllä 2019. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teamsin välityksellä videohaastatteluina huhtikuussa 2020 ja niiden pohjana käytettiin puolistrukturoitua kysymyslomaketta.
Tutkimuksen aineistoa analysoitiin soveltuvin osin diskurssianalyysin avulla. Haastatteluiden tuloksista saatiin muodostettua kuva siitä, keneltä haastatellut ryhmäpäälliköt saivat palautetta ja millä tapaa saatu palaute todellisuudessa on muokannut heidän tapojaan työskennellä ja johtaa alaisiaan. Tuloksista on luettavissa, että saadun palautteen perusteella tehdyistä muutoksista on jäänyt todellisuudessa käyttöön melko pieniä, mutta arjen sujuvoittamisen kannalta tärkeitä asioita. Mitä lähempänä muutos oli ollut arjessa oikeasti tarpeellista asiaa, sitä varmemmin se oli jää käyttöön ja siitä oli muodostunut uusi tapa toimia.
Tutkimuksesta saatua tietoa tullaan hyödyntämään Elisa Oyj:n päivittäisjohtamisen valmentajien työn ja toimintatapojen kehittämisen osana ja kasvatetaan valmentajien ymmärrystä palautteen merkitysestä osana valmennusta.