Drop out -ilmiön syitä C-, D- ja E-juniori-ikäisenä jalkapallon lopettaneilla tytöillä
Tapanainen, Otto; Virtanen, Hanna-Kaisa (2020)
Tapanainen, Otto
Virtanen, Hanna-Kaisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110622308
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110622308
Tiivistelmä
Suomessa suuri määrä lapsia ja nuoria vähentävät tai lopettavat kokonaan iän myötä liikunnan harrastamisen. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää syitä sille, miksi suuri joukko C-, D- ja E-ikäisiä tyttöjä lopettavat jalkapallon harrastamisen.
Tutkittavat ovat iältään 10–14-vuotiaita. Tutkimuksessa kartoitettiin yleisimpiä sekä keskeisimpiä syitä jalkapallon harrastamisen lopettamiseen kohderyhmällä. Drop out ilmiön ehkäisyä ei käsitellä tässä tutkimuksessa laajasti, mutta tutkimustuloksissa nousee esille toimenpiteitä, miten tutkittavat olisi saanut jatkamaan jalkapallon harrastamista. Tutkimus on rajattu siis syiden etsimiseen ja laatutekijöiden kartoitukseen.
Tulosten perusteella Suomen Palloliitto voi jatkossa pyrkiä ehkäisemään drop out -ilmiötä.
Tutkimus toteutettiin kahdella eri tutkimusmenetelmällä. Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä toteutettiin kyselylomakkeella, Webropol-ohjelman avulla. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä valtakunnallisesti C-, D- ja E-juniori-ikäisille tytöille, jotka omistivat Pelipassin kaudella 2018, mutta eivät uusineet Pelipassia seuraavalle kaudelle. Kyselylomake lähetettiin 2534 henkilölle ja vastauksia saatiin 231 kappaletta.
Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluiden avulla täydennettiin ja syvennettiin Webropol-kyselyn tuloksia. Teemahaastatteluihin tutkittavat henkilöt valikoituivat kyselyn kautta. Haastatteluun haluavia oli 46 henkilöä ja heistä haastateltiin kuusi. Haastateltavat valittiin maantieteellisesti asuinpaikan sekä lopettamisen syiden perusteella. Tutkimuksesta haluttiin kokonaisuudessaan valtakunnallinen, joten siksi haastateltavat pyrittiin valitsemaan mahdollisimman eri puolilta Suomea. Haastattelut käytiin yksi kerrallaan puhelimen välityksellä ja ne nauhoitettiin sekä litteroitiin.
Kyselylomakkeen tuloksista ilmeni, että kolme yleisintä jalkapallon harrastamisen lopettamisen syytä tällä kohderyhmällä olivat joukkueeseen kuulumattomuuden tunne, kyllästyminen sekä lajin vaihto. Tuloksista ilmeni myös, että vastaajista 36 %:lla valmentaja oli vaikuttanut negatiivisesti lopettamispäätökseen. Haastatteluiden tulokset osoittivat, että keskeisimmät lopettamisen syyt olivat valmennus ja valmentajaan liittyvät ongelmat, aikaa vievyys, liika tavoitteellisuus, urheiluvammat sekä mielenkiinnon väheneminen lajiin. Haastateltavista puolet kertoi valmentajan vaikuttaneen negatiivisesti lopettamispäätökseen. Kyselylomakkeen- ja teemahaastatteluiden vastaukset ovat pääasiassa linjassa aikaisempiin tutkimuksiin. Muista tutkimuksista poiketen kyselylomakkeen tuloksissa ilmeni suurimmaksi lopettamisen syyksi joukkueeseen kuulumattomuuden tunne.
Tutkimus toteutettiin huhtikuun 2019 ja syyskuun 2020 välillä. Tutkimuksessa noudatettiin tutkimuseettisiä periaatteita.
Tutkittavat ovat iältään 10–14-vuotiaita. Tutkimuksessa kartoitettiin yleisimpiä sekä keskeisimpiä syitä jalkapallon harrastamisen lopettamiseen kohderyhmällä. Drop out ilmiön ehkäisyä ei käsitellä tässä tutkimuksessa laajasti, mutta tutkimustuloksissa nousee esille toimenpiteitä, miten tutkittavat olisi saanut jatkamaan jalkapallon harrastamista. Tutkimus on rajattu siis syiden etsimiseen ja laatutekijöiden kartoitukseen.
Tulosten perusteella Suomen Palloliitto voi jatkossa pyrkiä ehkäisemään drop out -ilmiötä.
Tutkimus toteutettiin kahdella eri tutkimusmenetelmällä. Kvantitatiivinen tutkimusmenetelmä toteutettiin kyselylomakkeella, Webropol-ohjelman avulla. Kysely lähetettiin sähköpostin välityksellä valtakunnallisesti C-, D- ja E-juniori-ikäisille tytöille, jotka omistivat Pelipassin kaudella 2018, mutta eivät uusineet Pelipassia seuraavalle kaudelle. Kyselylomake lähetettiin 2534 henkilölle ja vastauksia saatiin 231 kappaletta.
Kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä toteutettiin teemahaastatteluina. Haastatteluiden avulla täydennettiin ja syvennettiin Webropol-kyselyn tuloksia. Teemahaastatteluihin tutkittavat henkilöt valikoituivat kyselyn kautta. Haastatteluun haluavia oli 46 henkilöä ja heistä haastateltiin kuusi. Haastateltavat valittiin maantieteellisesti asuinpaikan sekä lopettamisen syiden perusteella. Tutkimuksesta haluttiin kokonaisuudessaan valtakunnallinen, joten siksi haastateltavat pyrittiin valitsemaan mahdollisimman eri puolilta Suomea. Haastattelut käytiin yksi kerrallaan puhelimen välityksellä ja ne nauhoitettiin sekä litteroitiin.
Kyselylomakkeen tuloksista ilmeni, että kolme yleisintä jalkapallon harrastamisen lopettamisen syytä tällä kohderyhmällä olivat joukkueeseen kuulumattomuuden tunne, kyllästyminen sekä lajin vaihto. Tuloksista ilmeni myös, että vastaajista 36 %:lla valmentaja oli vaikuttanut negatiivisesti lopettamispäätökseen. Haastatteluiden tulokset osoittivat, että keskeisimmät lopettamisen syyt olivat valmennus ja valmentajaan liittyvät ongelmat, aikaa vievyys, liika tavoitteellisuus, urheiluvammat sekä mielenkiinnon väheneminen lajiin. Haastateltavista puolet kertoi valmentajan vaikuttaneen negatiivisesti lopettamispäätökseen. Kyselylomakkeen- ja teemahaastatteluiden vastaukset ovat pääasiassa linjassa aikaisempiin tutkimuksiin. Muista tutkimuksista poiketen kyselylomakkeen tuloksissa ilmeni suurimmaksi lopettamisen syyksi joukkueeseen kuulumattomuuden tunne.
Tutkimus toteutettiin huhtikuun 2019 ja syyskuun 2020 välillä. Tutkimuksessa noudatettiin tutkimuseettisiä periaatteita.
