"Ei tuntunut miltään, ei tuntunut omalta tai mittään" - Äitien kokemuksia ilottomasta äitiydestä

Abstract

Tässä opinnäytetyössä on kuvattu, millaista äitiyden kokemus on äitien näkökulmasta silloin, kun se ei vastaa odotuksia ja ole tyydyttävää. Tätä kokemusta kutsutaan työssä ilottomaksi äitiydeksi. Työn tehtävänä on selvittää, miten iloton äitiys näkyy perheen arjessa ja miten se vaikuttaa perheen sisäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Työssä on myös kartoitettu, millaista tukea äidit ovat kaivanneet ja mistä he sitä olisivat halunneet saada.

Opinnäytetyössä on käytetty kvalitatiivista tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen aineisto on kerätty Internetin eri keskustelupalstoille laitetulla kyselyllä, johon äidit ovat voineet vapaamuotoisesti vastata. Kyselyllä on pyritty tavoittamaan alle 3-vuotiaiden lasten äitejä, joilla ei ole ennen tai jälkeen synnytyksen ollut mielenterveydellisiä ongelmia. Teoreettisessa viitekehyksessä on kerrottu normaaleista raskaus- ja lapsivuodeaikaan liittyvistä psyykkisistä ja sosiaalisista muutoksista sekä erilaisista häiriöiksi luokiteltavista tilanteista, kuten synnytyksen jälkeisestä masennuksesta.

Tutkimustulosten mukaan monet erilaiset äitiin, vauvaan tai äidin tukiverkostoon liittyvät tekijät voivat vaikuttaa äitiyden kokemiseen epätyydyttävänä. Johtopäätösten mukaan merkittäviä ilottomuudelle altistavia tekijöitä ovat perheeltä puuttuva sosiaalinen tukiverkosto, äitien yksinäisyys sekä vauvan vaativuus. Vauvan vaativuus tulee ilmi erilaisina ongelmina imetyksessä ja vauvan sairastaessa erilaisia sairauksia, kuten koliikkia. Äidit ovat tyytymättömiä elämäntilanteeseensa ja kaipaisivat tukea ja ohjausta arjen ongelmatilanteisiin terveydenhuollon ammattilaisilta, lähinnä neuvolalta.

Erityistä huomiota vauvan syntymän jälkeisillä neuvolakäynneillä tulisi kohdistaa äidin psyykkiseen hyvinvointiin ja jaksamiseen. Lisäksi synnytyssairaalassa tulisi kiinnittää huomiota, että synnytyksen jälkeinen keskustelu on varmasti käyty äidin kanssa läpi, sillä äidit kokevat sen tärkeänä. Koska ilottomuus tutkimustulosten perusteella vaikuttaa kokonaisvaltaisesti äidin ja perheen hyvinvointiin, olisikin hyvä tutkia sen vaikutusta myös vauvan ja isän hyvinvointiin. Isien masennuksesta ja alakuloisuudesta on toistaiseksi vain vähän tutkittua tietoa.

This thesis describes the experiences of motherhood when it is not satisfying or does not fulfil mothers’ expectations. The purpose of this study was to find out how the unhappy motherhood is visible in families’ everyday lives and how it affects family members’ interdependency. The study also charted what sort of support mothers had wanted and where they would have wished to receive it.

In this study qualitative methods were used. The material of the study was collected using an informal enquiry distributed via different forums on the Internet. Mothers who had under three year-old children and who had not had mental problems before or after delivery were the target group.

According to the research results, many different factors related to a mother, baby, or the mother's support network can affect the mother so that she experiences motherhood unsatisfying. According to the conclusions, some of the factors of exposure are missing social support network, the mother’s loneliness, and the demanding character of the baby.

The mothers are unhappy with their situation in life and would want to receive support and guidance with their problem situations from the professionals working in the public health service, mainly in the child welfare clinic. In maternity hospitals attention should be paid to ensuring that a thorough postnatal discussion has been had with the mother. In the future it should be researched more about the fathers' depression and melancholia.