Yhteistyörobotti yritys- ja oppimisympäristössä
Ruostemaa, Harri (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922475
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020110922475
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö avaa yhteistyörobotin konseptia yleisellä tasolla. Yhteistyörobotit ovat
nousemassa teollisuusrobottien rinnalla osaksi työelämää ja tuotantoa. Työssä käsitellään
teollisuusrobottien ja yhteistyörobottien eroja käytännön esimerkkien avulla käyttöönoton
helppouden, ohjelmoinnin ammattitaitovaatimusten, robottisolujen tilantarpeen ja robottien kustannusten ja takaisinmaksuajan välillä. Työssä tuodaan esille yhteistyörobottien käytännöllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä kuitenkaan unohtamatta niiden fyysisiä rajoitteita. Esimerkkitapauksissa käytännön sovelluksista keskitytään pääasiassa Universal Robotsin ja Techmanin robotteihin ja niissä käytettäviin lisälaitteisiin.
Yhteistyörobotteja koskevia turvallisuusvaatimuksia ja toiminnan edellytyksiä avataan teollisuusrobottistandardin ISO 10218-2:2011 ja yhteistyörobottistandardin ISO TS 15066:2016 kautta. Standardeista käy ilmi riskin arviointiin vaikuttavia tekijöitä ja robottien käytössä huomioon otettavia käyttöasteita. Käyttöasteet jaetaan yhteistyörobottien kohdalla neljään pääryhmään, joiden perusteella määritellään yhteistyön aste operaattorin kanssa.
Työn tarkoituksena on toimia ohjenuorana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun
(XAMK) yhteistyörobottihankinnan pohjalta perustettavalle oppimisympäristölle, joka ryhtyy viemään yhteistyörobotteja pilotteina Kymenlaakson alueella toimiville yrityksille. Työssä käydään läpi Xamkin yhteistyörobottihankinnan vaiheet tarjouspyynnöstä lopulliseen ostopäätökseen ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Hankinnan lopullisessa ostopäätöksessä esitellään hankintaan sisältyvä robotti ja sen mukaan hankitut tarttujat, liikuteltava mobiilialusta ja pikaliittimet.
Oppimisympäristön seuraavan vaiheen helpottamiseksi työssä kartoitetaan Kymenlaakson
alueella toimivia yrityksiä, joihin pilottisovelluksen voisi mahdollisesti tehdä. Kartoituksessa keskitytään pääasiassa teollisuustuotantoon, mutta mukana on myös ravintoloita, leipomoita, puutarhoja ja kirjapainoja. Tarkoituksena on saada mahdollisimman laaja kattaus eri käyttösovelluksia vastaamaan yhteistyörobotin laajaa sopeutuvuutta ja potentiaalia.
nousemassa teollisuusrobottien rinnalla osaksi työelämää ja tuotantoa. Työssä käsitellään
teollisuusrobottien ja yhteistyörobottien eroja käytännön esimerkkien avulla käyttöönoton
helppouden, ohjelmoinnin ammattitaitovaatimusten, robottisolujen tilantarpeen ja robottien kustannusten ja takaisinmaksuajan välillä. Työssä tuodaan esille yhteistyörobottien käytännöllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä kuitenkaan unohtamatta niiden fyysisiä rajoitteita. Esimerkkitapauksissa käytännön sovelluksista keskitytään pääasiassa Universal Robotsin ja Techmanin robotteihin ja niissä käytettäviin lisälaitteisiin.
Yhteistyörobotteja koskevia turvallisuusvaatimuksia ja toiminnan edellytyksiä avataan teollisuusrobottistandardin ISO 10218-2:2011 ja yhteistyörobottistandardin ISO TS 15066:2016 kautta. Standardeista käy ilmi riskin arviointiin vaikuttavia tekijöitä ja robottien käytössä huomioon otettavia käyttöasteita. Käyttöasteet jaetaan yhteistyörobottien kohdalla neljään pääryhmään, joiden perusteella määritellään yhteistyön aste operaattorin kanssa.
Työn tarkoituksena on toimia ohjenuorana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun
(XAMK) yhteistyörobottihankinnan pohjalta perustettavalle oppimisympäristölle, joka ryhtyy viemään yhteistyörobotteja pilotteina Kymenlaakson alueella toimiville yrityksille. Työssä käydään läpi Xamkin yhteistyörobottihankinnan vaiheet tarjouspyynnöstä lopulliseen ostopäätökseen ja siihen vaikuttaneita tekijöitä. Hankinnan lopullisessa ostopäätöksessä esitellään hankintaan sisältyvä robotti ja sen mukaan hankitut tarttujat, liikuteltava mobiilialusta ja pikaliittimet.
Oppimisympäristön seuraavan vaiheen helpottamiseksi työssä kartoitetaan Kymenlaakson
alueella toimivia yrityksiä, joihin pilottisovelluksen voisi mahdollisesti tehdä. Kartoituksessa keskitytään pääasiassa teollisuustuotantoon, mutta mukana on myös ravintoloita, leipomoita, puutarhoja ja kirjapainoja. Tarkoituksena on saada mahdollisimman laaja kattaus eri käyttösovelluksia vastaamaan yhteistyörobotin laajaa sopeutuvuutta ja potentiaalia.