Tuhkan käytön toimintamallit metsätaloudessa
Kulmala, Aleksi (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022494
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022494
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää nykyiset tuhkan hyötykäytön toimintamallit ja toimitusketjut. Tavoitteena oli myös selvittää onko tuhkan hyötykäytössä ongelmakohtia ja niiden piirteitä. Työ rajattiin koskemaan tuhkan käyttöä metsälannoitteena ja metsäteiden rakennusmateriaalina.
Suomessa syntyy vuosittain 500 000 tonnia biotuhkaa, joka on merkittävä sivuvirta energiantuotannossa. Puun ja turpeen poltosta syntyvästä tuhkasta on moneksi, sillä se sisältää ravinteita lannoituksiin ja se sopii myös käytettäväksi rakennusmateriaalina. Tuhkan käyttö edistää kiertotaloutta.
Opinnäytetyössä haastateltiin 19 tuhkan parissa toimivaa ammattilaista, joiden edustamien yritysten toimintaketju selvitettiin. Lisäksi kysyttiin heidän ajatuksiaan tuhkan hyötykäytöstä. Opinnäytetyön pohjatiedot on kerätty kirjallisista lähteistä. Teoriaosuudessa tarkasteltiin keskeisimpiä asioita ja lainsäädäntöä, jotka vaikuttavat teollisuudessa syntyvään tuhkaan sekä sen hyötykäyttöön rakennusmateriaalina ja lannoitteena. Työssä tarkasteltiin ympäristösuojelulakia, lannoitevalmistelakia, jätelakia, ympäristönsuojeluasetusta sekä MARA-asetusta. Tutkimuksessa sivuttiin myös maanrakentamista, joka täydentää ymmärrystä tuhkan toimitusketjuista. Tutkimuksessa vertailtiin energiateollisuuden ja metsäteollisuuden tuhkien toimitusketjuja sekä tuhkien erilaisia hyötykäyttökohteita.
Energiateollisuuden ja metsäteollisuuden pohjatuhkat menivät useimmiten maanrakennuskäyttöön. Lentotuhkien sijoituskohteet vaihtelevat puolestaan enemmän. Lentotuhkat menivät rakeistamoille, maanrakennukseen tai itsekovettumisen kautta lannoitekäyttöön. Osa tuhkista edelleen loppusijoitetaan kaatopaikalle.
Suomessa syntyy vuosittain 500 000 tonnia biotuhkaa, joka on merkittävä sivuvirta energiantuotannossa. Puun ja turpeen poltosta syntyvästä tuhkasta on moneksi, sillä se sisältää ravinteita lannoituksiin ja se sopii myös käytettäväksi rakennusmateriaalina. Tuhkan käyttö edistää kiertotaloutta.
Opinnäytetyössä haastateltiin 19 tuhkan parissa toimivaa ammattilaista, joiden edustamien yritysten toimintaketju selvitettiin. Lisäksi kysyttiin heidän ajatuksiaan tuhkan hyötykäytöstä. Opinnäytetyön pohjatiedot on kerätty kirjallisista lähteistä. Teoriaosuudessa tarkasteltiin keskeisimpiä asioita ja lainsäädäntöä, jotka vaikuttavat teollisuudessa syntyvään tuhkaan sekä sen hyötykäyttöön rakennusmateriaalina ja lannoitteena. Työssä tarkasteltiin ympäristösuojelulakia, lannoitevalmistelakia, jätelakia, ympäristönsuojeluasetusta sekä MARA-asetusta. Tutkimuksessa sivuttiin myös maanrakentamista, joka täydentää ymmärrystä tuhkan toimitusketjuista. Tutkimuksessa vertailtiin energiateollisuuden ja metsäteollisuuden tuhkien toimitusketjuja sekä tuhkien erilaisia hyötykäyttökohteita.
Energiateollisuuden ja metsäteollisuuden pohjatuhkat menivät useimmiten maanrakennuskäyttöön. Lentotuhkien sijoituskohteet vaihtelevat puolestaan enemmän. Lentotuhkat menivät rakeistamoille, maanrakennukseen tai itsekovettumisen kautta lannoitekäyttöön. Osa tuhkista edelleen loppusijoitetaan kaatopaikalle.