Hoitajien kokemuksia työhön perehdyttämisestä
Keskisaari, Aatu; Koivuniemi, Jerry; Laukkonen, Jesse (2020)
Keskisaari, Aatu
Koivuniemi, Jerry
Laukkonen, Jesse
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022545
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111022545
Tiivistelmä
Riittävä työhön perehdytys on tärkeä osa hoitotyötä niin potilas- kuin työturvallisuudenkin kannalta. Myös työturvallisuuslaki velvoittaa työhön perehdyttämiseen. Se on tärkeintä ennakoivaa työturvallisuustoimintaa.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten perehdyttäjät kokivat perehdytyksensä eräällä PSHP:n toimialueella. Opinnäytetyön tehtävä oli saada vastaus seuraaviin kysymyksiin: Millaisia perehdytysmetodeja toimialueella käytetään? Mitä mieltä perehdyttäjät ovat omasta perehdyttämisestään? Miten perehdytysmetodit koetaan ja onko niissä kehitettävää? Tavoitteena oli tuoda tietoa perehdytyksestä ja auttaa perehdytyksen kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä teemahaastatteluina. Haastatteluissa haastateltiin erään PSHP:n toimialueen lähi- sekä sairaanhoitajia. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Haastattelujen jälkeen haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Litteroidut ilmaukset, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin, pelkistettiin ja sen jälkeen luokiteltiin ala- ja yläluokkiin.
Haastatteluissa huomattiin, että perehdyttäjät ovat tyytyväisiä omaan perehdytykseensä. He ajattelivat, että perehtyjä on vastuussa perehtymisestä yhtä paljon kuin perehdyttäjä. Haastatteluissa nousi esiin sähköisen materiaalin käyttö ja tarkistuslistan tärkeys perehdytyksessä. Toimialueen perehdytysmetodit ja -materiaali koettiin hyviksi ja riittäviksi, mutta aikaa perehdyttämiseen oli perehdyttäjien mielestä liian vähän.
Opinnäytetyössä nousi esille ajan riittämättömyys, sekä sähköisen materiaalin ja tarkistuslistan tärkeys. Kehittämisehdotuksena on perehdytykseen käytettävän ajan lisääminen, sekä perehdyttämisjakson rauhoittaminen täysin perehdyttämiselle, mikä tuli ilmi useasti haastatteluissa. Myös sähköisen materiaalin käyttöön tulisi kannustaa jokaisessa perehdyttämisessä. Jatkotutkimusehdotuksena olisi kiinnostava tietää myös perehtyjien kokemuksia sähköisestä materiaalista ja tarkistuslistasta, sekä perehdytykseen käytetystä ajasta.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten perehdyttäjät kokivat perehdytyksensä eräällä PSHP:n toimialueella. Opinnäytetyön tehtävä oli saada vastaus seuraaviin kysymyksiin: Millaisia perehdytysmetodeja toimialueella käytetään? Mitä mieltä perehdyttäjät ovat omasta perehdyttämisestään? Miten perehdytysmetodit koetaan ja onko niissä kehitettävää? Tavoitteena oli tuoda tietoa perehdytyksestä ja auttaa perehdytyksen kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin laadullisella tutkimusmenetelmällä teemahaastatteluina. Haastatteluissa haastateltiin erään PSHP:n toimialueen lähi- sekä sairaanhoitajia. Haastattelut toteutettiin kahtena ryhmähaastatteluna. Haastattelujen jälkeen haastattelut litteroitiin ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Litteroidut ilmaukset, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiin, pelkistettiin ja sen jälkeen luokiteltiin ala- ja yläluokkiin.
Haastatteluissa huomattiin, että perehdyttäjät ovat tyytyväisiä omaan perehdytykseensä. He ajattelivat, että perehtyjä on vastuussa perehtymisestä yhtä paljon kuin perehdyttäjä. Haastatteluissa nousi esiin sähköisen materiaalin käyttö ja tarkistuslistan tärkeys perehdytyksessä. Toimialueen perehdytysmetodit ja -materiaali koettiin hyviksi ja riittäviksi, mutta aikaa perehdyttämiseen oli perehdyttäjien mielestä liian vähän.
Opinnäytetyössä nousi esille ajan riittämättömyys, sekä sähköisen materiaalin ja tarkistuslistan tärkeys. Kehittämisehdotuksena on perehdytykseen käytettävän ajan lisääminen, sekä perehdyttämisjakson rauhoittaminen täysin perehdyttämiselle, mikä tuli ilmi useasti haastatteluissa. Myös sähköisen materiaalin käyttöön tulisi kannustaa jokaisessa perehdyttämisessä. Jatkotutkimusehdotuksena olisi kiinnostava tietää myös perehtyjien kokemuksia sähköisestä materiaalista ja tarkistuslistasta, sekä perehdytykseen käytetystä ajasta.