Tunneäly työkaluna modernissa HR- ja HRD-työssä
Puustinen, Ida (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111122608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111122608
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin tunneälyn käytettävyyttä työkaluna osana modernia HR- ja HRD-työtä. Opinnäytetyön tavoitteena oli koota työntekijöiden ja HR-ammattilaisten kokemuksia aihepiiristä ja sitä kautta löytää konkreettisia keinoja, joilla tunneälyä hyödyntämällä henkilöstötyötä voitaisiin kehittää vastaamaan tulevaisuuden tuomiin haasteisiin.
Tutkimuksen teoriapohja käsittelee tunneälyä ja sen saamaa kritiikkiä, HRD-työtä sekä yrityskulttuuria yhtenä tyytyväisyyden tukitekijänä. Teoriaosuus on muodostettu lukuisista aihepiirin tutkimuksista viimeisen 50 vuoden ajalta, kirjalähteistä sekä verkkojulkaisuista.
Opinnäytetyö laadullinen, ja tiedonkeruutavaksi valikoituivat kysely- ja haastattelututkimus. Kyselytutkimus suoritettiin avoimena internet-kyselynä, haastattelut taas toteutettiin etäyhteyden avulla COVID-19-pandemian takia. Kyselyssä keskityttiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin kysymällä aikuisilta, työelämässä olevilta ihmisiltä heidän yrityskulttuuristaan, kokemuksistaan HR-työstä, heidän arvoistaan sekä työelämään heidän mielestään eniten vaikuttavista muutosvoimista. Haastattelut keskityttiin HR-asiantuntijoiden näkökulmaan samoista teemoista.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että pehmeiden arvojen arvostus on noussut ja ajankohtaisimpia aspekteja työelämässä ovat työhyvinvointiin, yksilöllisyyteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat. Sekä kyselyyn vastanneet työntekijät, että HR-alan ammattilaiset korostivat tunneälykkään johtamisen ja HR-työn merkitystä.
Analysoimalla tutkimustuloksia ja vertaamalla niitä soveltavasti teoriapohjaan opinnäytetyössä onnistuttiin löytämään kolmen kohdan lista keinoista, joilla tunneälykästä HR-työtä voidaan organisaatioissa entistä tehokkaammin ilmentää.
Tutkimuksen teoriapohja käsittelee tunneälyä ja sen saamaa kritiikkiä, HRD-työtä sekä yrityskulttuuria yhtenä tyytyväisyyden tukitekijänä. Teoriaosuus on muodostettu lukuisista aihepiirin tutkimuksista viimeisen 50 vuoden ajalta, kirjalähteistä sekä verkkojulkaisuista.
Opinnäytetyö laadullinen, ja tiedonkeruutavaksi valikoituivat kysely- ja haastattelututkimus. Kyselytutkimus suoritettiin avoimena internet-kyselynä, haastattelut taas toteutettiin etäyhteyden avulla COVID-19-pandemian takia. Kyselyssä keskityttiin vastaamaan tutkimuskysymyksiin kysymällä aikuisilta, työelämässä olevilta ihmisiltä heidän yrityskulttuuristaan, kokemuksistaan HR-työstä, heidän arvoistaan sekä työelämään heidän mielestään eniten vaikuttavista muutosvoimista. Haastattelut keskityttiin HR-asiantuntijoiden näkökulmaan samoista teemoista.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että pehmeiden arvojen arvostus on noussut ja ajankohtaisimpia aspekteja työelämässä ovat työhyvinvointiin, yksilöllisyyteen ja osaamisen kehittämiseen liittyvät asiat. Sekä kyselyyn vastanneet työntekijät, että HR-alan ammattilaiset korostivat tunneälykkään johtamisen ja HR-työn merkitystä.
Analysoimalla tutkimustuloksia ja vertaamalla niitä soveltavasti teoriapohjaan opinnäytetyössä onnistuttiin löytämään kolmen kohdan lista keinoista, joilla tunneälykästä HR-työtä voidaan organisaatioissa entistä tehokkaammin ilmentää.