Perioperatiivisen hoitotyön vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin suuntaavien sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia oppimisympäristön vaihdosta leikkaussalista heräämöön sekä opiskelijan ohjauksen laadusta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perioperatiivisen hoitotyön vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin suuntaavien sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia heräämöstä oppimisympäristönä, opiskelijan ammatillisesta kasvusta, kliinisten taitojen kehittymisestä sekä heräämössä tapahtuvan sairaanhoitajaopiskelijan ohjauksen laadusta ja ohjaajan roolista. Tehtävänä oli selvittää, miten opiskelijan ohjaus toteutuu harjoittelussa ja kuinka oppimisympäristön vaihdos vaikuttaa oppimiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjauksen laatua anestesiahoitotyönharjoittelussa.

Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jonka aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Teemahaastattelussa haastateltiin neljää sairaanhoitajaa, jotka olivat suorittaneet osan anestesiahoitotyön harjoittelusta heräämössä. Opinnäytetyön aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.

Teemahaastatteluiden pohjalta opiskelijoiden kokemukset heräämössä tapahtuneesta harjoittelusta olivat vaihtelevia. Oppimisympäristönä heräämöä luonnehdittiin hektisenä, haastavana, mutta myös opettavaisena ja paljon antavana. Kliinisten taitojen koettiin kehittyneen, kun taas ammatillinen kasvu jäi haastateltavien mukaan vähäiseksi. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjauksen laadusta esille nousi ohjaajien vaihtuminen, joka katkasi harjoittelun ohjauksen jatkuvuuden ja vaikutti palautteen saamiseen.

Haastattelujen pohjalta voi tehdä johtopäätöksen, että heräämöä pidetään hyvin irrallisena osana anestesiahoitotyön harjoittelua. Kehittämisehdotuksena esitetään, että heräämössä tapahtuva harjoittelu olisi oma harjoittelunsa osana anestesiahoitotyön opintokokonaisuutta.

The purpose of this study was to examine the experiences of perioperative nursing students about the change of the learning environment when transferring from an operating room to a recovery room and about the quality of student guidance. The goal was to gather information about the recovery room as a learning environment, nursing students professional growth, development of clinical skills and the quality of student supervision and the role of a supervisor in the recovery room to improve the quality of students supervising in the nursing training.

Qualitative research method was used in this study and the material was gathered through two thematic interviews. The material was analyzed by using datadriven content analysis. Four nursing students who had completed a part of the anesthesia nursing training in a recovery room, participated in the thematic interviews. In the interviews it came up that experiences were varying. The recovery room was described as a hectic and challenging learning environment but also very educational. The experience of a recovery room was slim because students were not practicing in a recovery room for more than a few days during their anesthesia training. About the quality of the students supervision, it came up that the chance of the supervisor and the quality of feedback affected the learning experience of the nursing students. The development of clinical skills during the recovery room practice felt increased, but It did not affect professional growth. The development proposal is that training in recovery room should be its own nursing training as a part of a last year’s anesthesia studies in the future.