Perioperatiivisen hoitotyön vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin suuntaavien sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia oppimisympäristön vaihdosta leikkaussalista heräämöön sekä opiskelijan ohjauksen laadusta
Lehti, Amanda; Kivenmaki, Niina (2020)
Lehti, Amanda
Kivenmaki, Niina
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111222699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111222699
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää perioperatiivisen hoitotyön vaihtoehtoisiin ammattiopintoihin suuntaavien sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia heräämöstä oppimisympäristönä, opiskelijan ammatillisesta kasvusta, kliinisten taitojen kehittymisestä sekä heräämössä tapahtuvan sairaanhoitajaopiskelijan ohjauksen laadusta ja ohjaajan roolista. Tehtävänä oli selvittää, miten opiskelijan ohjaus toteutuu harjoittelussa ja kuinka oppimisympäristön vaihdos vaikuttaa oppimiseen. Opinnäytetyön tavoitteena oli parantaa sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjauksen laatua anestesiahoitotyönharjoittelussa.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jonka aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Teemahaastattelussa haastateltiin neljää sairaanhoitajaa, jotka olivat suorittaneet osan anestesiahoitotyön harjoittelusta heräämössä. Opinnäytetyön aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Teemahaastatteluiden pohjalta opiskelijoiden kokemukset heräämössä tapahtuneesta harjoittelusta olivat vaihtelevia. Oppimisympäristönä heräämöä luonnehdittiin hektisenä, haastavana, mutta myös opettavaisena ja paljon antavana. Kliinisten taitojen koettiin kehittyneen, kun taas ammatillinen kasvu jäi haastateltavien mukaan vähäiseksi. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjauksen laadusta esille nousi ohjaajien vaihtuminen, joka katkasi harjoittelun ohjauksen jatkuvuuden ja vaikutti palautteen saamiseen.
Haastattelujen pohjalta voi tehdä johtopäätöksen, että heräämöä pidetään hyvin irrallisena osana anestesiahoitotyön harjoittelua. Kehittämisehdotuksena esitetään, että heräämössä tapahtuva harjoittelu olisi oma harjoittelunsa osana anestesiahoitotyön opintokokonaisuutta.
Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää, jonka aineistonkeruumenetelmäksi valittiin teemahaastattelu. Teemahaastattelussa haastateltiin neljää sairaanhoitajaa, jotka olivat suorittaneet osan anestesiahoitotyön harjoittelusta heräämössä. Opinnäytetyön aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin avulla.
Teemahaastatteluiden pohjalta opiskelijoiden kokemukset heräämössä tapahtuneesta harjoittelusta olivat vaihtelevia. Oppimisympäristönä heräämöä luonnehdittiin hektisenä, haastavana, mutta myös opettavaisena ja paljon antavana. Kliinisten taitojen koettiin kehittyneen, kun taas ammatillinen kasvu jäi haastateltavien mukaan vähäiseksi. Sairaanhoitajaopiskelijoiden ohjauksen laadusta esille nousi ohjaajien vaihtuminen, joka katkasi harjoittelun ohjauksen jatkuvuuden ja vaikutti palautteen saamiseen.
Haastattelujen pohjalta voi tehdä johtopäätöksen, että heräämöä pidetään hyvin irrallisena osana anestesiahoitotyön harjoittelua. Kehittämisehdotuksena esitetään, että heräämössä tapahtuva harjoittelu olisi oma harjoittelunsa osana anestesiahoitotyön opintokokonaisuutta.