Prokalsitoniini-pikatestin soveltuvuus vakavien infektioiden diagnostiikassa
Soininen, Juho (2020)
Soininen, Juho
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111322789
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111322789
Tiivistelmä
Sepsis on bakteeriperäinen ihmisen veressä oleva tulehdus, joka hoitamattomana voi johtaa sairastavan ihmisen kuolemaan. Vaikka potilas ei kuolisikaan, sepsis aiheuttaa joka tapauksessa laajoja elinvaurioita. Siihen kuolee vuosittain Suomessa 15 % infektion saaneista potilaista ja tämä luku sisältää asianmukaista hoitoa saaneet henkilöt. Maailmalla keskimääräinen kuolleisuusprosentti sepsiksessä on noin 30 %. Sepsiksen ennusteeseen ja hoidettavuuteen vaikuttaa ensisijaisesti se, kuinka nopeasti se voidaan diagnosoida ja hoito aloittaa. Mitä nopeammin hoito saadaan aloitettua, sitä parempi ennuste potilaalle on.
Diagnostiikassa käytetään nykyisin prokalsitoniini-biomarkkeria, joka on bakteeriperäisissä tulehduksissa erittyvä hormoni ja näin ollen spesifisempi kuin C-reaktiivinen proteiini. Prokalsitoniinia alkaa erittymään elimistöön myös nopeammin kuin C-reaktiivinen proteiini, joten prokalsitoniinia mittaamalla saadaan sepsis diagnosoitua nopeammin.
Seinäjoen keskussairaalan laboratoriossa on käytössä immunokemiallinen menetelmä prokalsitoniinin mittaukseen, mutta näytteen kirjauksessa, kulussa radan läpi ja itse mittauksessa kuluu useampi tunti. Tämän takia ratamenetelmän rinnalle on hankittu B.R.A.H.M.S- pikatestilaitteita, joilla voidaan mitata prokalsitoniini potilaan sormenpäästä otetulla näytteellä nopeasti. Ennen käyttöönottoa pikatestilaitteiden soveltuvuus piti tarkistaa. Tämä tehtiin vertailemalla pikatesteillä saatuja tuloksia ratamenetelmällä saatuihin tuloksiin. Näytteinä pikatestissä käytettiin EDTA-putkiin otettuja näytteitä, jotka oli otettu potilailta samanaikaisesti ratamenetelmään sopivan näytteen kanssa.
Pikatestilaitteella saatujen tulosten korrelaatio ratamenetelmän tulosten kanssa oli 0,90, eli tulokset olivat yhteneväisiä toistensa kanssa. Saatujen tulosten perusteella laitteiden testauksessa voitiin siirtyä seuraavaan vaiheeseen, eli ottamaan näytteitä suoraan potilaista osastoilla.
Diagnostiikassa käytetään nykyisin prokalsitoniini-biomarkkeria, joka on bakteeriperäisissä tulehduksissa erittyvä hormoni ja näin ollen spesifisempi kuin C-reaktiivinen proteiini. Prokalsitoniinia alkaa erittymään elimistöön myös nopeammin kuin C-reaktiivinen proteiini, joten prokalsitoniinia mittaamalla saadaan sepsis diagnosoitua nopeammin.
Seinäjoen keskussairaalan laboratoriossa on käytössä immunokemiallinen menetelmä prokalsitoniinin mittaukseen, mutta näytteen kirjauksessa, kulussa radan läpi ja itse mittauksessa kuluu useampi tunti. Tämän takia ratamenetelmän rinnalle on hankittu B.R.A.H.M.S- pikatestilaitteita, joilla voidaan mitata prokalsitoniini potilaan sormenpäästä otetulla näytteellä nopeasti. Ennen käyttöönottoa pikatestilaitteiden soveltuvuus piti tarkistaa. Tämä tehtiin vertailemalla pikatesteillä saatuja tuloksia ratamenetelmällä saatuihin tuloksiin. Näytteinä pikatestissä käytettiin EDTA-putkiin otettuja näytteitä, jotka oli otettu potilailta samanaikaisesti ratamenetelmään sopivan näytteen kanssa.
Pikatestilaitteella saatujen tulosten korrelaatio ratamenetelmän tulosten kanssa oli 0,90, eli tulokset olivat yhteneväisiä toistensa kanssa. Saatujen tulosten perusteella laitteiden testauksessa voitiin siirtyä seuraavaan vaiheeseen, eli ottamaan näytteitä suoraan potilaista osastoilla.
