Satakunnan pelastuslaitoksen palomiesten kuormittuminen ja palautuminen savusukelluksesta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitettiin kuuden Satakunnan pelastuslaitoksen palomiehen kuormittumista ja palautumista savusukelluksesta Firstbeat-mittarilla mitattuna. Tarkoituksena oli selvittää, miten eri-ikäiset palomiehet kuormittuvat savusukelluksesta sekä kuinka nopeasti he palautuvat sen jälkeen.

Kuormitusta mitattiin tutkittavien lasketun maksimisykkeen ja Firstbeatin hyvinvointianalyysin avulla. Aineistonkeruussa hyödynnettiin myös Firstbeatin omaa alkuhaastattelulomaketta. Firstbeat-datan pohjalta tehtiin kvantitatiivista aineiston analyysia. Tutkittavien kohdalla käytiin läpi henkilön päiväkirjamerkinnät ja mittarin antamat tulokset. Osallistujien tuloksia verrattiin toisiinsa savusukelluksesta kuormittumisen ja palautumisen suhteen.

Mittaustuloksista huomattiin alle 30-vuotiaille kertyneen happivelkaa talonpolttoharjoituksen aikana keskimäärin vähemmän kuin vanhemmille palomiehille. Myös maksimaalisen sykkeen näkökulmasta huomattiin alle 30-vuotiaiden kuormittuneen muita vähemmän. Johtopäätöksenä todettiin yli 30-vuotiaiden osallistujajoukon kuormittuneen muita enemmän.

Ensimmäinen palauttava hetki savusukelluksen jälkeen esiintyi keskimäärin 4,5h kohdalla harjoituksen jälkeen. Palautumisajat vaihtelivat 1,5h ja 7h välillä. Ensimmäinen pidempi palauttava jakso, jolloin henkilöiden voimavarat selvästi lisääntyivät, alkoi keskimäärin 8h kuluttua kuormittavan työsuorituksen jälkeen. Tutkittavista vain yhdellä voimavarat lisääntyivät savusukelluspäivää seuraavaan aamuun mennessä samalle tasolle kuin ne olivat savusukelluspäivän aamuna.

Verrattaessa aloituskyselyraportin vastauksia Firstbeat-analyysin tuloksiin huomattiin henkilöiden, jotka kokivat nukkuvansa riittävästi ja eivät kokeneet olevansa stressaantuneita, saavuttaneen pidemmän yhtenäisen palauttavan jakson muita aiemmin.

In this thesis the strain and recovery of six firefighters from smoke diving is investigated. The firefighters were from Satakunta rescue department. Firefighters wore Firstbeat-devices during the smoke diving which gave us information about their strain and recovery. The purpose of the thesis was to find out, how the firefighters of different ages were strained from the smoke diving and how fast they recovered after that.

The strain was measured from the calculated maximum heart rate, Firstbeat´s lifestyle assessment and sleep cycle. We also used Firstbeat´s own interview form, which provided more detailed information on the lifestyles of the firefighters. After collecting Firstbeat data some quantitative data analysis was performed. The firefighters diary entries and the results given by the device were gone through. The results of the participants were compared with each other in terms of strain and recovery.

It was found from the results that the peak value of exercise accumulation (oxygen debt) in firefighters under the age of 30 was on average lower than in older firefighters. Also, from the perspective of maximum heart rate, it was noticed that the firefighters under the age of 30 were less strained than the others. In conclusion, a group of participants over the age of 30 was strained more than the others in the house burning exercise.

The first restorative moment after the smoke dive occurred at an average of 4.5 h after exercise. Recovery times ranged from 1.5h to 7h. The first longer recovery period, in which the resources of the persons clearly increased, began on average 8 hours after the stressful work. Only one of the firefighters got the resources increased by the following morning after the smoke diving to the same level as they were on the morning of the smoke dive day.

Comparing the responses to the interview form with the results of the Firstbeat analysis, it was found that individuals who felt they got enough sleep and did not feel stressed had achieved a longer recovery period earlier than the others.