Fysioterapeutti kouluilla : kehittämissuunnitelma Hämeenkyrön vuosiluokille 0–6
Koivuniemi, Sonja; Seppänen, Meri (2020)
Koivuniemi, Sonja
Seppänen, Meri
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111322814
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111322814
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa Hämeenkyrön terveyskeskukselle koulufysioterapian kehittämissuunnitelma. Työn tavoitteena oli kuvata fysioterapeutin roolia osana kouluterveydenhuoltoa sekä tarjota tietoa koulufysioterapian suunnittelemiseksi ja toteuttamisen mahdollistamiseksi Hämeenkyrön alakoulujen vuosiluokilla 0–6. Opinnäytetyön tehtävinä oli selvittää, millaisia fysioterapiainterventioita kouluilla oli toteutettu, millaisia tuloksia näissä tutkimuksissa oli saatu sekä millainen näkemys Hämeenkyrön alakoulujen henkilökunnalla oli siitä, miten koulufysioterapiaa voisi Hämeenkyrössä toteuttaa.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellista menetelmää käyttäen ja aineistonkeruumenetelmänä toimi systemaattinen kirjallisuuskatsaus sekä kyselylomake. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan osoittaa, että koulussa toteutetuilla fysioterapiainterventioilla oli positiivinen vaikutus lasten ja nuorten kokemaan selkäkipuun, sen esiintymiseen ja intensiteettiin sekä selkäongelmien ennaltaehkäisyyn. Lisäksi fysioterapeutti voi omalla osaamisellaan tukea opettajan työskentelyä sekä antaa työkaluja vanhemmille lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Kyselylomakkeen tuloksista ilmeni, että fysioterapeutin ammattitaito koettiin hyödylliseksi niin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä kuin yhteistyössä toimimisessa koulun henkilökunnan kanssa. Fysioterapeuttia toivottiin enemmän kouluilla fyysisesti näkyväksi ja ennaltaehkäisevän työn tekijäksi.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että maailmalla kouluilla toteutetuista fysioterapiainterventioista on positiivista näyttöä. Lisäksi Hämeenkyrön alakouluilla suhtaudutaan erittäin myönteisesti ajatukseen fysioterapeutin integroimisesta osaksi koulujen moniammatillista työyhteisöä. Suomessa kouluilla toteutetuista fysioterapiainterventioista ei vielä ole olemassa tutkimusnäyttöä. Kotimainen tutkimus mahdollistaisi fysioterapian vaikuttavuuden todentamisen suomalaisessa kouluympäristössä. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voitaisiin myös hyödyntää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksellista menetelmää käyttäen ja aineistonkeruumenetelmänä toimi systemaattinen kirjallisuuskatsaus sekä kyselylomake. Tutkimusaineisto analysoitiin sekä laadullisin että määrällisin menetelmin.
Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan osoittaa, että koulussa toteutetuilla fysioterapiainterventioilla oli positiivinen vaikutus lasten ja nuorten kokemaan selkäkipuun, sen esiintymiseen ja intensiteettiin sekä selkäongelmien ennaltaehkäisyyn. Lisäksi fysioterapeutti voi omalla osaamisellaan tukea opettajan työskentelyä sekä antaa työkaluja vanhemmille lapsen hyvinvoinnin tukemiseksi. Kyselylomakkeen tuloksista ilmeni, että fysioterapeutin ammattitaito koettiin hyödylliseksi niin lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä kuin yhteistyössä toimimisessa koulun henkilökunnan kanssa. Fysioterapeuttia toivottiin enemmän kouluilla fyysisesti näkyväksi ja ennaltaehkäisevän työn tekijäksi.
Opinnäytetyön johtopäätöksinä voidaan todeta, että maailmalla kouluilla toteutetuista fysioterapiainterventioista on positiivista näyttöä. Lisäksi Hämeenkyrön alakouluilla suhtaudutaan erittäin myönteisesti ajatukseen fysioterapeutin integroimisesta osaksi koulujen moniammatillista työyhteisöä. Suomessa kouluilla toteutetuista fysioterapiainterventioista ei vielä ole olemassa tutkimusnäyttöä. Kotimainen tutkimus mahdollistaisi fysioterapian vaikuttavuuden todentamisen suomalaisessa kouluympäristössä. Tutkimuksesta saatuja tuloksia voitaisiin myös hyödyntää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä.
