Yhteiskehittäminen Palvelupolut kuntoon -hankkeessa: Kehittäjäryhmän osallistujien näkemykset toimintatavasta

Abstract

Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyden vahvistamiseksi ja kehittämiseksi on noussut esiin yhteiskehittämisen toimintatapa ja sen hyödyntämisen seurauksesta syntyvän kumppanuusajattelun mahdollisuudet vastata sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyden haasteisiin.

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Palvelupolut kuntoon -hanke. Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä tietoa yhteiskehittämisen toimintatavan käytön hyödyntämisestä sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, miten osallistujat kokivat toimintatavan käytön kehittäjäryhmässä, millaista yhteistyötä toimintatapa edellytti sekä miten osallistujat kuvasivat toimintatavan käytön hyödyntämisen sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä. Laadulliseen tapaustutkimukseen oli valittu tapaukseksi hankkeen kehittämistyössä hyödynnetty yhteiskehittämisen toimintatapa. Aineiston keruun menetelmänä käytettiin teemahaastattelua, joka toteutettiin yksilöhaastatteluna puhelimella. Tutkimusaineiston analysoinnissa hyödynnettiin aineistolähtöistä teemoittelua.

Tutkimustulosten mukaan yhteiskehittämiseen osallistuminen tarjosi kehittäjäryhmälle vaikutusmahdollisuuksia, voimavaralähteitä sekä yhdenvertaisen yhteistyön toteutumisen. Moninäkökulmaisuuden toteutumisen esteiksi nousivat toimijoiden vähäisyys, yhteisen kielen ja yhteiskunnan realiteettien yhteisen ymmärryksen löytäminen. Toimintatavan onnistuminen edellytti vuorovaikutustaitoja, jaettua asiantuntijuutta ja tasavertaista kohtaamista. Johtopäätöksinä todettiin yhteiskehittämisen vahvuuksina osallistujien yhteistyön tukeminen sekä kokemustiedon ja ammatillisen tiedon yhdenvertainen hyödyntäminen kehittämistyössä. Toimintatapaan sisältyi haasteita mutta ennen kaikkea toimintatapa tuotti lisäarvoa kehittämistyöhön sekä kehittämiseen osallistuville.

To promote and further develop customer oriented approach in health care services, a co-creation method has come up. When the method is applied, it creates the feeling of working for a mutual goal, which in turn opens possibilities to tackle the challenges in customer oriented approach in health care services. The mandator of the thesis was a project called Palvelupolut kuntoon (Making better customer journeys). The goal of the thesis was to find out more about applying the co-creation method in social- and health care services. Especially interesting questions were how the participants felt about using the method, what kind of cooperation was needed and how they described the use of the method. Co-creation policy was chosen for the qualitative case study. The material was collected through theme interviews, which were carried out as individual interviews over the phone. In analyzing the material, data-driven theme division was applied. According to the findings, applying the co-creation method gave the developer group possibilities to influence, added their resources and made it possible to cooperate in an equal way. It was impossible to compare many different points of view, because there were few participants, they didn’t share a common language and they didn’t see eye to eye in understanding the reality of the society. To make the co-creation method work, it was necessary to have good communication skills, shared expertise and equal interac-tion. As a conclusion, the strengths of co-creation method were that it supported the cooperation between the participants and it made it possible to exploit their experiences and expertise equally. There were challenges in using the method, but it brought added value both to the development process and the developers.