Luonnontuhot ja niiden korvaaminen valtion rahoituksella Keski-Suomessa vuosina 2005 - 2009

Abstract

Vuosi 2010 oli etenkin Keski-Suomen alueella merkittävä myrskytuhovuosi. Kesän myrskyt, kuten Asta, Veera, Sylvi ja Lahja saivat aikaan mittavia tuhoja varsinkin Konneveden alueella. Myös vuosi 2009 oli merkittävä tykkylumituhojen sekä laajojen myyrätuhoesiintymien kannalta.

Opinnäytetyö käsittelee kestävän metsätalouden rahoituslain nojalla rahoitettuja luonnontuhoja Keski-Suomen maakunnassa vuosina 2005 - 2009. Tutkimuksessa selvitetään mitä tuhoja maakuntaan on iskenyt, kuinka paljon, mihin ne ovat keskittyneet ja paljonko korvauksia on maksettu.

Kaiken kaikkiaan tuhokorvaushakemuksia oli 729 kappaletta. Hirvituhokorvauksia saapui 360 kappaletta. Suurin tuhonaiheuttaja oli hirvi 1 347 hehtaarilla. Seuraavaksi eniten tuhoja ovat aiheuttaneet myyrät 865 hehtaarilla sekä myrskyt 129 hehtaarilla. Tuhoja oli kaikkiaan 2 440 hehtaaria.

Työ on tehty yhteistyössä Keski-Suomen Metsäkeskuksen kanssa. Aineisto kerättiin Metsäkeskuksen omasta kemerajärjestelmästä ja siitä laadittiin erinäisiä taulukoita ja kaavioita

The year 2010 was a year of major storms, particularly in the Central Finland. The summer storms such as Asta, Veera, Sylvia and Lahja caused a large-scale destruction, especially in Konnevesi. Also during the year 2009 the snow and the large-scale deposit of voles caused destruction.

The thesis deals with the natural disasters compensated by the financial law of sustainable forestry during 2005-2009 in the province of Central Finland. The study examines how large the damages have been in the province, where they have been concentrated and how much compensation has been paid.

Altogether the number or applications for compensation was 729.The number of compensation for moose destruction was 360.Most destruction was caused by elk : 1 347 hectares.The voles destroyed 865 hectares and the storms caused damages in 129 hectares.

The work was done in co-operation with the Forest Centre of Central Finland. The data was collected by the own KEMERA system of the Forestry Centre in the form of series of tables and charts.