Työperäinen säteilyaltistus isotooppiyksikössä : etäisyyden ja väliaineen vaikutus annosnopeuteen
Hakkarainen, Sini; Hirsimäki, Kaisa (2020)
Hakkarainen, Sini
Hirsimäki, Kaisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723078
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111723078
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä tietoa säteilyturvallisen työskentelyn merkityksestä isotooppiyksikössä ja tarkoituksena oli kuvailla väliaineen ja etäisyyden merkitystä annosnopeuteen ja säteilytyöntekijän vuotuisten annosrajojen täyttymiseen. Isotooppiyksiköissä tutkitaan ja hoidetaan sairauksia radioaktiivisilla lääkkeillä. Työntekijöille aiheutuu työstä säteilyaltistusta, kun he saattavat käyttökuntoon radioaktiivisia lääkkeitä ja ovat tekemisissä radioaktiivista lääkettä saaneiden potilaiden kanssa. Säteilysuojelulla pyritään minimoimaan työntekijöiden säteilyaltistusta ja säteilystä aiheutuvia haittoja. Tärkeimmät keinot suojautua ulkoiselta säteilyltä ovat aika, etäisyys ja väliaine.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja yhteistyökumppanina toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos. Tutkimusaineisto kerättiin mittauksina, ja se koostui kahdesta erillisestä aineistosta: kuvantamistilanteisiin liittyvästä mittausaineistosta ja ruiskumittausaineistosta. Kummassakin osassa tutkittavana isotooppina oli teknetium-99m.
Tulosten perusteella etäisyydellä on suuri vaikutus annosnopeuteen radioaktiivista lääkettä saaneiden potilaiden lähellä. Etäisyyden kasvaessa 0,25 metristä 0,50 metriin annosnopeus pieneni yli 50 %. Etäisyyden kasvaessa 2 metriin annosnopeus pieneni noin 90 %. Käsiteltäessä radioaktiivista ainetta sisältäviä ruiskuja suojan käyttö pienensi annosnopeuden keskimäärin 1 prosenttiin alkuperäisestä. Etäisyyden kasvattaminen (1 cm --> 20 cm) ruiskuun pienensi annosnopeutta keskimäärin 66 % ilman suojaa ja 64 % suojan kanssa.
Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että jokainen työntekijä pystyy itse vaikuttamaan merkittävästi säteilyannokseensa. Radioaktiivista lääkettä saaneisiin potilaisiin tulisi kasvattaa etäisyyttä aina kun mahdollista. Radioaktiivista ainetta sisältäviä ruiskuja ei tulisi käsitellä ilman asianmukaisia suojia ja ruiskujen pitämistä käsissä tulisi välttää.
Kehitysehdotuksena esitetään etäisyyden ja väliaineen merkityksen tarkastelua muiden isotooppiyksikössä käytettävien isotooppien yhteydessä. Lisäksi ehdotetaan suojaimien vaikutuksen tutkimista kuvantamistilanteissa.
Opinnäytetyö toteutettiin määrällisenä tutkimuksena ja yhteistyökumppanina toimi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluva Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos. Tutkimusaineisto kerättiin mittauksina, ja se koostui kahdesta erillisestä aineistosta: kuvantamistilanteisiin liittyvästä mittausaineistosta ja ruiskumittausaineistosta. Kummassakin osassa tutkittavana isotooppina oli teknetium-99m.
Tulosten perusteella etäisyydellä on suuri vaikutus annosnopeuteen radioaktiivista lääkettä saaneiden potilaiden lähellä. Etäisyyden kasvaessa 0,25 metristä 0,50 metriin annosnopeus pieneni yli 50 %. Etäisyyden kasvaessa 2 metriin annosnopeus pieneni noin 90 %. Käsiteltäessä radioaktiivista ainetta sisältäviä ruiskuja suojan käyttö pienensi annosnopeuden keskimäärin 1 prosenttiin alkuperäisestä. Etäisyyden kasvattaminen (1 cm --> 20 cm) ruiskuun pienensi annosnopeutta keskimäärin 66 % ilman suojaa ja 64 % suojan kanssa.
Työn tulosten perusteella voidaan todeta, että jokainen työntekijä pystyy itse vaikuttamaan merkittävästi säteilyannokseensa. Radioaktiivista lääkettä saaneisiin potilaisiin tulisi kasvattaa etäisyyttä aina kun mahdollista. Radioaktiivista ainetta sisältäviä ruiskuja ei tulisi käsitellä ilman asianmukaisia suojia ja ruiskujen pitämistä käsissä tulisi välttää.
Kehitysehdotuksena esitetään etäisyyden ja väliaineen merkityksen tarkastelua muiden isotooppiyksikössä käytettävien isotooppien yhteydessä. Lisäksi ehdotetaan suojaimien vaikutuksen tutkimista kuvantamistilanteissa.