Instrumentti-ilmayksikön suunnittelu
Ingreus, Iiro (2020)
Ingreus, Iiro
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823291
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823291
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin tuotekehitysprojektista Gardner Denver Oy:lle. Yhtiön Tampereen tehtaalla kehitetään ja valmistetaan ruuvikompressoreita Marine- ja Industrial-käyttötarkoituksiin. Marine-kompressorit on kehitetty täyttämään laiva- ja öljynporausteollisuuden asettamat vaatimukset ja Industrial-kompressoreilla pyritään vastaamaan asiakkaan tarpeisiin teollisuuden käyttötarkoituksissa. Tuotekehitysprojektissa suunniteltiin uusi versio teollisuuskäyttöön suunnatusta instrumentti-ilmayksiköstä. Vanhan instrumentti-ilmayksikön pääkehityskohteeksi valittiin kustannustehokas designin optimointi.
Vanhasta instrumentti-ilmayksiköstä ei ollut 3D-mallia, joten uuden yksikön 3D-mallinnoksen suunnittelu ja sen luominen olivat suuressa osassa projektia. 3D-mallintamiseen ja rungon FEM-laskentaan käytettiin Autodesk Inventor Professional -ohjelmistoa. Uudelleen suunnitellulla rungolla pienennettiin tarvittavaa lattiapinta-alaa sekä rungon uusi design mahdollisti tuotteen kokoonpanon jatkossa Tampereen tehtaan tuotantolinjalla. Rungon siirtelyä helpotettiin myös tekemällä trukille nostoreiät rungon etupuolelle. Lisäksi kovat putket korvattiin hydrauliletkuilla kokoonpanon nopeuttamiseksi. FEM-laskennan avulla rungon rakenne saatiin optimoitua mahdollisimman hyväksi, jotta se kestää rungon päälle tulevien komponenttien kuormat. Jatkokehityksenä instrumentti-ilmayksikköön voidaan suunnitella paineilman ohjaukseen tarkoitettu venttiililohko, joka myös helpottaa ja nopeuttaa kokoonpanoa.
Opinnäytetyön yhteydessä kokeiltiin modernien kokoonpano-ohjeiden tekemistä 3DPDF-teknologian avulla. Uuden instrumentti-ilmayksikön 3D-mallista tehtiin näkymät eri kokoonpanovaiheista. Kokoonpanon eri näkymät lisättiin yhdessä osaluettelon kanssa 3DPDF-työpohjaan. Lopputuloksena asentajille saatiin uudenlainen kokoonpano-ohje, jonka avulla 3D-mallia voidaan tarkastella eri kuvakulmista ja näkymistä mobiililaitteen tai tietokoneen näytöltä.
Vanhasta instrumentti-ilmayksiköstä ei ollut 3D-mallia, joten uuden yksikön 3D-mallinnoksen suunnittelu ja sen luominen olivat suuressa osassa projektia. 3D-mallintamiseen ja rungon FEM-laskentaan käytettiin Autodesk Inventor Professional -ohjelmistoa. Uudelleen suunnitellulla rungolla pienennettiin tarvittavaa lattiapinta-alaa sekä rungon uusi design mahdollisti tuotteen kokoonpanon jatkossa Tampereen tehtaan tuotantolinjalla. Rungon siirtelyä helpotettiin myös tekemällä trukille nostoreiät rungon etupuolelle. Lisäksi kovat putket korvattiin hydrauliletkuilla kokoonpanon nopeuttamiseksi. FEM-laskennan avulla rungon rakenne saatiin optimoitua mahdollisimman hyväksi, jotta se kestää rungon päälle tulevien komponenttien kuormat. Jatkokehityksenä instrumentti-ilmayksikköön voidaan suunnitella paineilman ohjaukseen tarkoitettu venttiililohko, joka myös helpottaa ja nopeuttaa kokoonpanoa.
Opinnäytetyön yhteydessä kokeiltiin modernien kokoonpano-ohjeiden tekemistä 3DPDF-teknologian avulla. Uuden instrumentti-ilmayksikön 3D-mallista tehtiin näkymät eri kokoonpanovaiheista. Kokoonpanon eri näkymät lisättiin yhdessä osaluettelon kanssa 3DPDF-työpohjaan. Lopputuloksena asentajille saatiin uudenlainen kokoonpano-ohje, jonka avulla 3D-mallia voidaan tarkastella eri kuvakulmista ja näkymistä mobiililaitteen tai tietokoneen näytöltä.
