Kasvattajien välisen toimivan vuorovaikutuksen merkitys varhaiskasvatuksen työyhteisössä

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia kasvattajien välistä toimivaa vuorovaikutusta sekä sitä, miten se vaikuttaa lapsiin varhaiskasvatuksen ryhmissä. Tutkimus on toteutettu yhdessä päiväkodissa Etelä-Pohjanmaalla kasvattajia haastattelemalla. Tutkimuksessa on käytetty kvalitatiivista eli laadullista tutkimusmenetelmää. Aineistonkeruu menetelmäksi valikoitui teemahaastattelu, jotka toteutettiin 31.3.-1.4.2020. Haastatteluun osallistui viisi varhaiskasvatuksen opettajaa. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsitteli vuorovaikutusta, tiimissä työskentelyä sekä varhaiskasvatusta. Tutkimuksessa selvisi kasvattajien arvostavan sitä, että toisia kohdellaan tasavertaisesti ja arvostaen. Jokaisen tekemä työ on yhtä tärkeää ja yhdessä tehdään työtä lasten eteen. Kasvattajat kokivat toimivan vuorovaikutuksen olevan avointa, vastavuoroista, arvostavaa sekä rehellistä. Kasvattajat pitivät myös tärkeänä sitä, että jokainen saa olla juuri sellainen kuin itse on. Voi olla hiljaisempi tai temperamenttisempi, sillä ei ole väliä. Tutkimuksessa saatujen tulosten perusteella kasvattajat kokivat, että kasvattajien välisellä vuorovaikutuksella on vaikutusta lasten käyttäytymiseen. Kasvattajat toivat esiin, että jos kasvattajien välillä on jonkinlaisia ristiriitoja tai erimielisyyksiä, aistivat lapset sen saman tien. Kasvattajat kertoivat itse olevansa esimerkki lapsille jokaisessa tilanteessa varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksessa saatujen tulosten mukaan lapset huomaavat ja kuulevat sellaisetkin tilanteet, joita aikuinen ei välttämättä itse edes huomaa tekevänsä tai sanovansa. Ilmeet ja eleet ovat välillä paljon enemmän kuin sanotut sanat. Toivon, että tämä opinnäytetyö antaa lukijalle ajattelemisen aihetta liittyen omaan vuorovaikutusosaamiseen työyhteisöissä, ja pohtimaan vuorovaikutuksen tärkeyttä arjessa.