Ravitsemuksen merkitys painehaavojen ehkäisyssä ja paranemisessa
Anttila, Laura; Rytkönen, Tuija (2020)
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823280
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111823280
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö käsittelee ravitsemuksen merkitystä painehaavojen ehkäisylle ja paranemiselle. Tarkoituksena oli koostaa näyttöön pohjautuvaa tutkimustietoa kirjallisuuskatsauksena ravitsemuksen merkityksestä painehaavojen ehkäisyssä sekä paranemisessa. Tavoitteena oli kattavan tiedon avulla lisätä tietoisuutta painehaavojen ehkäisystä ja parantumisesta sekä koostaa tutkimustuloksista posteri ravitsemuksen oppitunneille hoitotyön opetusmateriaaliksi.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa oli mukana 10 tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia. Teoriaosuus käsittelee painehaavoja sekä niiden luokittelua, ravitsemuksen vaikutusta sairauksiin ja vajaaravitsemusta yleisellä tasolla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta heikon ravitsemustilan olevan yhteydessä painehaavojen syntyyn sekä niiden parantumisen pitkittymiseen. Terveydenhuoltoalan ammattilaisilta puuttuu tietämystä ja osaamista painehaavojen ennaltaehkäisystä. Hoitohenkilökunta toteuttaa heikosti myös vajaaravitsemusriskin arviointia. Vajaaravitsemusta on eniten iäkkäiden joukossa ja ravintoaineiden riittämätön saanti on yleistä. Koulutustarvetta havaittiin olevan apuvälineiden käytössä ja painehaavojen ehkäisyssä yleisesti. Heikosti hallittiin painehaavaluokkien tunnistaminen sekä painehaavariskin arviointi.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että energialla ja proteiinilla rikastetulla ravitsemuksella voidaan ehkäistä painehaavojen syntymistä sekä edistää niiden paranemista. Vajaaravitsemusriskin arviointia tulisi tehostaa. Hoitohenkilökuntaa tulisi kouluttaa enemmän painehaavoista ja vajaaravitsemuksesta sekä niiden riskien arvioinnista.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa oli mukana 10 tutkimusta. Tutkimukset analysoitiin käyttämällä induktiivista sisällönanalyysia. Teoriaosuus käsittelee painehaavoja sekä niiden luokittelua, ravitsemuksen vaikutusta sairauksiin ja vajaaravitsemusta yleisellä tasolla.
Kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella voidaan todeta heikon ravitsemustilan olevan yhteydessä painehaavojen syntyyn sekä niiden parantumisen pitkittymiseen. Terveydenhuoltoalan ammattilaisilta puuttuu tietämystä ja osaamista painehaavojen ennaltaehkäisystä. Hoitohenkilökunta toteuttaa heikosti myös vajaaravitsemusriskin arviointia. Vajaaravitsemusta on eniten iäkkäiden joukossa ja ravintoaineiden riittämätön saanti on yleistä. Koulutustarvetta havaittiin olevan apuvälineiden käytössä ja painehaavojen ehkäisyssä yleisesti. Heikosti hallittiin painehaavaluokkien tunnistaminen sekä painehaavariskin arviointi.
Johtopäätöksinä voidaan todeta, että energialla ja proteiinilla rikastetulla ravitsemuksella voidaan ehkäistä painehaavojen syntymistä sekä edistää niiden paranemista. Vajaaravitsemusriskin arviointia tulisi tehostaa. Hoitohenkilökuntaa tulisi kouluttaa enemmän painehaavoista ja vajaaravitsemuksesta sekä niiden riskien arvioinnista.