Metsätalouden toimenpiteiden vaikutus veden tummumiseen Majajärvellä

Abstract

Tämän työn tavoitteena oli luoda aineistoa Majajärven valuma-alueella tehdyistä hakkuista ja muista metsätalouden toimenpiteistä vuosilta 1993—2018. Aineisto luovutettiin aiheesta tutkimusta tekevän Clarisse Blanchetin käyttöön. Työn toinen tavoite oli tutkia, onko metsätalouden toimenpiteillä yhteyttä Majajärven veden tummumiseen. Aihetta oli tutkittu alueella aiemmin uudistushakkuiden osalta, mutta tässä työssä huomioon otettiin muutkin hakkuutyypit sekä kulotukset ja maanmuokkaukset. Työssä perehdyttiin siihen mitä tummuminen on ja tummumisen aiheuttajiin ja vaikutuksiin. Toimenpideaineiston luomista varten kerättiin tietoa metsätalouden toimenpiteistä, kuvioitiin valuma-alue ja selvitettiin kuvioilla tehdyt toimenpiteet. Toimenpideaineistoa luokiteltiin ja taulukoitiin. Tuloksia tuotettiin tilastollisilla menetelmillä. Näitä menetelmiä olivat muuttujien ja väriarvon korrelaation tarkastelu ja askeltava regressioanalyysi. Tulosten luotettavuutta tutkittiin testaamalla korrelaatiokertoimet ja regressioanalyysissa käytettyjen muuttujien saamat regressiokertoimet. Tulosten perusteella uudistushakkuilla tai maanmuokkauksilla ei ole ollut vaikutusta Majajärven veden väriin. Kulotukset ovat voineet tummentaa vettä viiveellä ja harvennushakkuilla on voinut olla tummumista hillitsevä vaikutus. Pienen havaintomäärän takia saaduissa tuloksissa on kuitenkin sattuman mahdollisuus.

The purpose of this thesis was to investigate what kind of loggings and other forestry activity there had been in the Majajärvi watershed between the years 1993 and 2018. The data was given to Clarisse Blanchet who is doing a research about brownification. The same data was used in this thesis to study if there is a connection between forestry activity and the brownification of Majajärvi. The connection between clear cutting and brownification has been studied before in Majajärvi watershed. In this thesis all types of logging, controlled burning and land preparation has been taken into consideration. At first it was necessary to learn about brownification and the causes and impacts of it. The second step was to start collecting data about the forestry activity. The watershed was divided into polygons and each polygon was given information about the forestry activity in it. When the forestry activity data was ready, it was categorized and tabulated. The results were produced by statistical methods. The correlation between watercolor and forestry activity was examined. The other used method was stepwise regression. The reliability of the results was studied by testing the correlation and the regression coefficients. It was concluded that there was no connection between brownification and clear cutting or land preparation. Controlled burning might have had a latent increasing effect on watercolor and thinning fells might have restrained brownification in Majajärvi. The possibility of happenstance could not be ruled out due to too small amount of observations.