Ikääntyneiden ravitsemus kotihoidossa : hoitajien kokemuksia
Korhonen, Olga; Laponogova, Tanja; Tuikka, Miisa (2020)
Korhonen, Olga
Laponogova, Tanja
Tuikka, Miisa
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923362
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020111923362
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä laadullinen tutkimus ikääntyneiden ravitsemuksen haasteista kotihoidossa. Tehtävänä oli selvittää, minkälaisia ikäihmisten ravitsemukseen liittyviä haasteita kotihoidon henkilökunta kohtaa työssään ja miten asiakkaiden ravitsemusta voitaisiin parantaa. Tavoitteena oli kerätä tietoa kotihoidon ikääntyneiden asiakkaiden ravitsemustilan ongelmakohdista ja parantamismahdollisuuksista hoitajien näkökulmasta. Työelämäyhteystahona toimi Tampereen kaupunki. Opinnäytetyössä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Työssä haastateltiin kuutta kotihoidon työntekijää.
Opinnäytetyön haastatteluista ilmeni, että ikääntyneiden ravitsemuksen haasteita olivat ruokahaluttomuus, avun vastaanottamisen vaikeus, avun tarve ruokailussa, ruoan ominaisuudet, ulkopuolelta tulevat paineet ja hoitajan roolin haasteet. Ravitsemuksen parantamisen kannalta tärkeimpiä tuloksia olivat asiakkaan osallistaminen ruokailuprosessiin, asiakkaan ohjaaminen, resurssien lisääminen, ruokailukokemuksen parantaminen ja kotihoidon käytäntöjen kehittäminen.
Tuloksista näkyi, että hoitajien mielestä ikääntyneiden ravitsemus oli usein yksipuolista tai vähäistä. Ravitsemusta parantaisi ruoan laatuun panostaminen, asiakkaan osallistaminen ja ruokailutilanteen miellyttävyys. Jatkotutkimuksena ehdotamme tutkimusta, jossa tutkittaisiin hoitajien sijaan ikääntyneitä laajalti ympäri Suomea, mahdollisesti kirjallisen kyselyn muodossa. Tämä voisi antaa tietoa siitä, miten ikääntyneet itse kokevat ravitsemuksensa ja millaista apua he kaipaisivat kotihoidolta.
Opinnäytetyön haastatteluista ilmeni, että ikääntyneiden ravitsemuksen haasteita olivat ruokahaluttomuus, avun vastaanottamisen vaikeus, avun tarve ruokailussa, ruoan ominaisuudet, ulkopuolelta tulevat paineet ja hoitajan roolin haasteet. Ravitsemuksen parantamisen kannalta tärkeimpiä tuloksia olivat asiakkaan osallistaminen ruokailuprosessiin, asiakkaan ohjaaminen, resurssien lisääminen, ruokailukokemuksen parantaminen ja kotihoidon käytäntöjen kehittäminen.
Tuloksista näkyi, että hoitajien mielestä ikääntyneiden ravitsemus oli usein yksipuolista tai vähäistä. Ravitsemusta parantaisi ruoan laatuun panostaminen, asiakkaan osallistaminen ja ruokailutilanteen miellyttävyys. Jatkotutkimuksena ehdotamme tutkimusta, jossa tutkittaisiin hoitajien sijaan ikääntyneitä laajalti ympäri Suomea, mahdollisesti kirjallisen kyselyn muodossa. Tämä voisi antaa tietoa siitä, miten ikääntyneet itse kokevat ravitsemuksensa ja millaista apua he kaipaisivat kotihoidolta.