Imetysohjausopas Kanta-Hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston hoitohenkilökunnalle
Mäkinen, Hanna (2020)
Mäkinen, Hanna
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123607
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123607
Tiivistelmä
Imetys on yksi tehokkaimmista keinoista edistää sekä vauvan että äidin terveyttä. WHO on julkaissut kansainvälisen ja THL kansallisen ohjelman imetyssuosituksista ja imetyksen edistämisestä. Yksi ohjelmissa esitetty keskeinen keino imetyksen edistämiseksi on parantaa ja yhtenäistää ammattilaisten antamaa imetysohjausta.
Resurssien niukkuuden vuoksi imetysohjauskoulutusta ei kuitenkaan pystytä aina riittävästi hoitohenkilökunnalle tarjoamaan, joten ammattilaisten vaihteleva osaaminen voi olla hyvän imetysohjauksen esteenä. Imetysasiat ovat myös pitkään olleet toissijaisia ja aliarvostettuja nimenomaan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoilla. Vasta viime aikoina tehohoitoyksiköissäkin on alettu tunnustaa imetyksen ohjaus, tukeminen ja edistäminen tärkeäksi osaksi vauvaperheen laadukasta kokonaishoitoa. Opinnäytetyön aihevalinta perustui näihin teemoihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa työelämäkumppanille Kanta-Hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle imetysohjausopas nimenomaan hoitohenkilökunnan tarpeisiin. Opinnäytetyö oli toiminnallinen, eli siihen kuuluu sekä opinnäytetyön teko raportteineen että tuotteistamisprosessin avulla tehty opas, joka on samalla opinnäytetyön tulos. Aluksi tutustuttiin laajasti aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja viimeisimpiin tutkimuksiin. Osaston hoitohenkilökunta osallistettiin oppaan tuotteistamisprosessin eri vaiheisiin.
Imetysopas mahdollistaa osastolla vauvaperheille entistä tasalaatuisempaa, yhdenmukaisempaa ja ajantasaisempaa imetysohjausta. Oppaan antamien tietojen myötä osasto voisi myös paremmin täyttää imettämiseen liittyvät kriteerit, kun osastolle tulevaisuudessa haetaan vauvamyönteisyyssertifikaattia (neo-BFHI). Suotavaa olisi, että työnantajataho pystyisi jatkossa tarjoamaan kattavasti resursseja imetysohjaajakoulutuksiin sekä imetysohjaustaitojen ylläpitoon.
Resurssien niukkuuden vuoksi imetysohjauskoulutusta ei kuitenkaan pystytä aina riittävästi hoitohenkilökunnalle tarjoamaan, joten ammattilaisten vaihteleva osaaminen voi olla hyvän imetysohjauksen esteenä. Imetysasiat ovat myös pitkään olleet toissijaisia ja aliarvostettuja nimenomaan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastoilla. Vasta viime aikoina tehohoitoyksiköissäkin on alettu tunnustaa imetyksen ohjaus, tukeminen ja edistäminen tärkeäksi osaksi vauvaperheen laadukasta kokonaishoitoa. Opinnäytetyön aihevalinta perustui näihin teemoihin.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa työelämäkumppanille Kanta-Hämeen keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolle imetysohjausopas nimenomaan hoitohenkilökunnan tarpeisiin. Opinnäytetyö oli toiminnallinen, eli siihen kuuluu sekä opinnäytetyön teko raportteineen että tuotteistamisprosessin avulla tehty opas, joka on samalla opinnäytetyön tulos. Aluksi tutustuttiin laajasti aihetta käsittelevään kirjallisuuteen ja viimeisimpiin tutkimuksiin. Osaston hoitohenkilökunta osallistettiin oppaan tuotteistamisprosessin eri vaiheisiin.
Imetysopas mahdollistaa osastolla vauvaperheille entistä tasalaatuisempaa, yhdenmukaisempaa ja ajantasaisempaa imetysohjausta. Oppaan antamien tietojen myötä osasto voisi myös paremmin täyttää imettämiseen liittyvät kriteerit, kun osastolle tulevaisuudessa haetaan vauvamyönteisyyssertifikaattia (neo-BFHI). Suotavaa olisi, että työnantajataho pystyisi jatkossa tarjoamaan kattavasti resursseja imetysohjaajakoulutuksiin sekä imetysohjaustaitojen ylläpitoon.