Suojakalvon tartuntalujuuteen vaikuttavat tekijät : Sandwich-paneelin valmistus Ruukki Construction Oy:ssä
Luoma, Joonas (2020)
Luoma, Joonas
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123610
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112123610
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia talvella tuotannossa olevien kylmien teräsohutlevyjen lämmittämiseen investoitavaa lämmitintä. Työssä tutkittiin teräslevyjen lämpötilojen lisäksi muita tartuntalujuuteen vaikuttavia tekijöitä. Tutkimuksessa käsiteltiin myös liimojen toimintaperiaatteita sekä tehtiin tartuntalujuuden mittauksia. Työn toimeksiantajana toimi Ruukki Construction Oy. Ruukki valmistaa Alajärven toimipisteessään Sandwich-paneeleita, joita käytetään muun muassa teollisuusrakennusten julkisivuissa. Paneeli rakentuu kahdesta teräsohutlevystä, joiden väliin on liimattu mineraalivillaeriste. Tuotantoprosessissa teräsohutlevyjen pintaan kiinnitetään suojakalvo suojaamaan levyjen pintaa. Talvella tuotantoon asetettavat teräsohutlevyt saattavat olla kylmiä, minkä oletettiin huonontavan paneelin pintaan kiinnitettävän suojakalvon tartuntalujuutta. Suojakalvon poiston suorittaa asiakas paneelin asennusvaiheessa.
Tutkimuksessa tehtyjen mittauksien perusteella todettiin teräsohutlevyjen lämpenevän suojakalvon valmistajan ilmoittamaan optimilämpötilaan riittävän nopeasti ilman erillisiä lämmittimiä. Tämän perusteella todettiin lämmittimiin investoinnin olevan kannattamatonta. Tutkimuksessa todettiin myös suojakalvojen tartuntalujuuden vaihtelevuuden olevan liian suuri, jotta se palvelisi asiakasta tai tuotantoprosessia. Ajan kuluessa ja suotuisissa olosuhteissa suojakalvojen tartuntalujuuden todettiin moninkertaistuvan. Lisäksi levyjarruilla tuotettu suojakalvojen kiristys oli liian voimakas. Voimakas kiristys heikensi kalvojen kiinnittymistä korkeissa lämpötiloissa. Huolellisuus kalvotusprosessissa sekä laitteiden puhtaana pitäminen olivat myös tärkeitä tekijöitä suojakalvon tasaisen tartuntalujuuden mahdollistamiseksi.
Tutkimuksen perusteella suositellaan aktiivisen laatuseurantajärjestelmän perustamista. Laatuseurantajärjestelmästä saatujen tuloksien perusteella suojakalvojen tarramaisuusasteet pystyttäisiin asettamaan optimaalisiksi. Investointeina suositellaan vaihtamaan kalvotuslaitteistoissa olevat levyjarrut magneettijauhejarruiksi.
Tutkimuksessa tehtyjen mittauksien perusteella todettiin teräsohutlevyjen lämpenevän suojakalvon valmistajan ilmoittamaan optimilämpötilaan riittävän nopeasti ilman erillisiä lämmittimiä. Tämän perusteella todettiin lämmittimiin investoinnin olevan kannattamatonta. Tutkimuksessa todettiin myös suojakalvojen tartuntalujuuden vaihtelevuuden olevan liian suuri, jotta se palvelisi asiakasta tai tuotantoprosessia. Ajan kuluessa ja suotuisissa olosuhteissa suojakalvojen tartuntalujuuden todettiin moninkertaistuvan. Lisäksi levyjarruilla tuotettu suojakalvojen kiristys oli liian voimakas. Voimakas kiristys heikensi kalvojen kiinnittymistä korkeissa lämpötiloissa. Huolellisuus kalvotusprosessissa sekä laitteiden puhtaana pitäminen olivat myös tärkeitä tekijöitä suojakalvon tasaisen tartuntalujuuden mahdollistamiseksi.
Tutkimuksen perusteella suositellaan aktiivisen laatuseurantajärjestelmän perustamista. Laatuseurantajärjestelmästä saatujen tuloksien perusteella suojakalvojen tarramaisuusasteet pystyttäisiin asettamaan optimaalisiksi. Investointeina suositellaan vaihtamaan kalvotuslaitteistoissa olevat levyjarrut magneettijauhejarruiksi.