Toipumisorientaatio mielenterveyshoitotyössä
Kaukoranta, Alisa; Laaksonen, Oona (2020)
Kaukoranta, Alisa
Laaksonen, Oona
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112223647
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2020112223647
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on toipumisorientaatio mielenterveyshoitotyössä. Toimeksianto työlle tuli Tampereen ammattikorkeakoululta. Työn tarkoituksena oli kuvata toipumisorientaatiota mielenterveyshoitotyössä. Tutkimuskysymykseksi muodostettiin, mitä toipumisorientaatio on mielenterveyshoitotyössä. Tavoitteena on, että tutkitun tiedon avulla hoitohenkilökunta ymmärtää toipumisorientaation mielenterveyshoitotyössä ja voi hyödyntää sitä käytännössä.
Työn tutkimusmenetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Alustavan tiedonhaun pohjalta suoritettiin aineistonkeruu. Aineistonkeruussa käytetyt tietokannat ovat CINAHL Complete (Ebsco) ja Skopus. Opinnäytetyön aineistona toimi kymmenen kansainvälistä tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä laadullisella sisällönanalyysillä.
Keskeisenä asiana toipumisorientaation lähestymistavassa on asiakaslähtöisyys. Hoitajan ja asiakkaan käymät hoitokeskustelut ovat tärkeitä toipumisen edistämisessä. Opinnäytetyöstä ilmeni myös, että asiakasyhteisöillä ja vertaistuella on positiivinen vaikutus toipumiseen. Esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden rooli osana toipumista koetaan hyvin merkitykselliseksi. Toipumisorientaation yhtenä toteutusmenetelmänä on asiakkaalle laadittu toipumisorientaation toimintasuunnitelma. Vaikka toipumisorientaatio on hyvin asiakaskeskeinen lähestymistapa, ammattilaisen tulee ottaa vastuuta toipumisesta. Ammattilaisella on myös velvollisuus kehittää toimintatapojaan toipumisorientaation toteutumisen edistämiseksi. Tulosten mukaan myös ympäristöllä on vaikutus toipumisorientaation toteutumiseen. Esimerkiksi ammattilaisten asenne toipumisorientaatiota kohtaan vaikuttaa sen toteuttamiseen työyh-teisössä.
Toipumisorientaatiosta on olemassa tietoa, mutta tiedon soveltaminen käytäntöön on osoittautunut haasteelliseksi. Tietoutta toipumisorientaatiosta tulisi lisätä hoitoyksiköissä ja auttaa ammattilaisia soveltamaan tietoaan käytäntöön. Lisäksi olisi hyvä tutkia, mitä muutoksia hoitoympäristöissä voitaisiin tehdä toipumisorientaation toteutumisen edistämiseksi. Suomalaisia tutkimuksia aiheesta on vähän, joten toipumisorientaation hyödyntämistä suomalaisissa palvelurakenteissa olisi mahdollista tutkia enemmän.
Työn tutkimusmenetelmänä on kuvaileva kirjallisuuskatsaus. Alustavan tiedonhaun pohjalta suoritettiin aineistonkeruu. Aineistonkeruussa käytetyt tietokannat ovat CINAHL Complete (Ebsco) ja Skopus. Opinnäytetyön aineistona toimi kymmenen kansainvälistä tutkimusartikkelia. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä laadullisella sisällönanalyysillä.
Keskeisenä asiana toipumisorientaation lähestymistavassa on asiakaslähtöisyys. Hoitajan ja asiakkaan käymät hoitokeskustelut ovat tärkeitä toipumisen edistämisessä. Opinnäytetyöstä ilmeni myös, että asiakasyhteisöillä ja vertaistuella on positiivinen vaikutus toipumiseen. Esimerkiksi kokemusasiantuntijoiden rooli osana toipumista koetaan hyvin merkitykselliseksi. Toipumisorientaation yhtenä toteutusmenetelmänä on asiakkaalle laadittu toipumisorientaation toimintasuunnitelma. Vaikka toipumisorientaatio on hyvin asiakaskeskeinen lähestymistapa, ammattilaisen tulee ottaa vastuuta toipumisesta. Ammattilaisella on myös velvollisuus kehittää toimintatapojaan toipumisorientaation toteutumisen edistämiseksi. Tulosten mukaan myös ympäristöllä on vaikutus toipumisorientaation toteutumiseen. Esimerkiksi ammattilaisten asenne toipumisorientaatiota kohtaan vaikuttaa sen toteuttamiseen työyh-teisössä.
Toipumisorientaatiosta on olemassa tietoa, mutta tiedon soveltaminen käytäntöön on osoittautunut haasteelliseksi. Tietoutta toipumisorientaatiosta tulisi lisätä hoitoyksiköissä ja auttaa ammattilaisia soveltamaan tietoaan käytäntöön. Lisäksi olisi hyvä tutkia, mitä muutoksia hoitoympäristöissä voitaisiin tehdä toipumisorientaation toteutumisen edistämiseksi. Suomalaisia tutkimuksia aiheesta on vähän, joten toipumisorientaation hyödyntämistä suomalaisissa palvelurakenteissa olisi mahdollista tutkia enemmän.